Väitös elokuvataiteen alalta: TeL Ari Koivumäki

2018-06-07 11:00:00 2018-06-07 13:00:00 Europe/Helsinki Väitös elokuvataiteen alalta: TeL Ari Koivumäki Väitöstutkimus käsittelee äänimaisemien tallennusta ja käyttöä äänikerronnassa. Miten äänimaisematutkimuksen lähestymistavat ja lähtökohdat voivat tukea ja tarjota välineitä äänisuunnittelun kehittämiseen? http://old.elo.aalto.fi/fi//midcom-permalink-1e857608dda03de576011e88a70e97df0c387268726 Kanavakatu 12, 00160, Helsinki

Väitöstutkimus käsittelee äänimaisemien tallennusta ja käyttöä äänikerronnassa. Miten äänimaisematutkimuksen lähestymistavat ja lähtökohdat voivat tukea ja tarjota välineitä äänisuunnittelun kehittämiseen?

07.06.2018 / 11:00 - 13:00

TeL Ari Koivumäki esittää tarkastettavaksi väitöskirjansa Maiseman äänittäminen. Äänimaisematutkimus äänisuunnittelun tukena torstaina 7. kesäkuuta 2018.

Paikka: Kino K-13, Suomen Elokuvasäätiö, Kanavakatu 12, 00160 Helsinki


Vastaväittäjä: prof. Helmi Järviluoma-Mäkelä, Itä-Suomen yliopisto
Kustos: prof. Susanna Helke, Aalto-yliopiston elokuva- ja lavastustaiteen laitos

Keskustelu käydään suomeksi.

Lisätietoa väitöksestä:
Tutkimus osoittaa, ettei ääniympäristön ja äänilähteiden ominaisuuksista voida suoraan määritellä niiden merkitystä ja käyttöä äänikerronnassa. Merkitykset nousevat esille subjektin kokemuksen kautta, sillä että ihminen kykenee tulkitsemaan ympäristöään ja tunnistamaan siitä erilaisia piirteitä. Työn pääteemoina ovat äänisuunnitteluun tarvittavan ymmärryksen lisääminen, ääniympäristöjen jäsentäminen ja havaintojen sanallisten kuvausten käyttäminen äänisuunnittelussa, kun luodaan eroja tunnelmien, tapahtumien ja akustisten olosuhteiden muutoksiin.

Tutkimuksessa analysoidaan Sata suomalaista äänimaisemaa -hankkeen yhteydessä tallennettuja kertomuksia kirjoittajien esittämissä tilanteissa ja ympäristöissä. Niiden avulla on voitu kartoittaa myös historiallisia ympäristöjä, esineiden ja tapahtumien aiheuttamia ääniä. Työssä tarkastellaan historiallisen äänimaiseman tuottamista Viipurista 1930-luvulla tehtyyn dokumenttielokuvaan. Keskittyminen yksityiskohtiin pakottaa äänisuunnittelijaa etsimään irrallisia äänitehosteita. Äänten merkitys on kuitenkin tärkeämpi käytön peruste kuin ääni, joka vain tahdistuu uskottavasti kuvassa näkyvään liikkeeseen ja rakentuu vastakohtien käyttöön hienovivahteisempien erojen kustannuksella.

Tutkimuksessa perehdytään myös kaupunkiympäristöön sijoittuvan Hyperkuulo-kuunnelmareitin toteutukseen. Tarina kytkee äänimaisemia erilaisiin paikkoihin ja tilanteisiin. Koska ääniin sisältyvät merkitykset määräytyvät vasta kuulijan mielentilan ja asiayhteyksien mukaan, suunnittelulta vaaditaan paljon. Erilaiset ilmaisut ääni-ilmiöiden vaikutuksesta ja äänimaisematutkimuksen myötä luodut menetelmät ovat merkittäviä äänisuunnittelijan työssä.

Tervetuloa!

Väitöskirja on esillä Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksessa, Otaniementie 9, 2. krs,  viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta.