Suomi tarvitsee parhaat osaajat menestyäkseen

02.09.2014

Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri painotti lukuvuoden avajaispuheessaan globaalia kilpailukykyä ja suomalaisiin vahvuuksiin perustuvaa osaamista.

photo by Erica Nyholm

‒ Muita matkimalla olemme aina jälkijunassa. Maailmanluokan tutkimusryhmissä tuotetaan luotettavaa, uutta tietoa ja koulutetaan päteviä tohtoreita. Innovaatioita näistä aineksista pystyy leipomaan se, jolla on hyvä käsitys yhteiskunnan ongelmista ja joka kykenee näkemään oman osaamisensa mahdollisuudet, totesi Tuula Teeri Aalto-yliopiston Arabian kampuksella vietetyissä avajaisissa 2. syyskuuta. 

Globaalissa kilpailutilanteessa myös yliopistojen menestystä on Teerin mukaan arvioitava globaalisti.

‒ Jos haluamme menestyä kansakuntana, meillä on oltava erinomaisia tutkijoita, oikeasti maailman parhaita. On ensiarvoisen tärkeää, että ne yliopistot, joita Suomi päättää ylläpitää, yltävät omilla vahvuusaloillaan kansainväliseen kärkeen. Oleellista on myös se, että yliopiston professorikunnalla on hyvät yhteydet elinkeinoelämään ja muuhun yhteiskuntaan. Tässä asiassa Suomi ja Aalto-yliopisto ovat maailman kärjessä.

Yliopistoihin tehdyissä investoinneissa Teeri peräänkuulutti pitkäjänteisyyttä. 
‒ Poukkoilu yliopistojen rahoituksessa on aina haitallista. Huippuosaamisen kehittäminen on kallista, mutta siitä luopuminen käy vielä kalliimmaksi.

Yliopisto kehityksen moottorina

Myös ylioppilaskunnan puheenjohtaja Lauri Lehtoruusu nosti esiin yliopistojen pärjäämisen kansainvälisessä kilpailussa.
‒ Suomen vahvuus ja tulevaisuus perustuvat vapauteen ja vastuuseen, mikä kasvattaa yksilöllisiä globaalissa kilpailussa pärjääviä osaajia, jotka tuottavat lisäarvoa yhteiskunnalle opintojen aikana ja sen jälkeen. Tulevaisuuden yliopisto ei voi olla tutkinto- ja julkaisutehdas, vaan yhteiskuntaa jatkuvasti palveleva kehityksen moottori.

Elinkeinoelämän tervehdyksen avajaisiin toi Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen, joka pääministerikaudellaan oli keskeisesti vaikuttamassa Aalto-yliopiston syntyyn. Hän muistutti yliopistoja Aalto-yliopiston perustamisvaiheista:

‒ Lisärahat, joita hallitukseni osoitti sekä pääomittamiseen että toimintamäärärahoihin, eivät olleet automaattisia yliopistokentälle tulevia lisärahoja. Yliopistokenttä saattoi saada ne vain siksi, että yliopistouudistus tehtiin ja merkittävä osa lisäpanostuksesta annettiin, koska luotettiin Aalto-yliopiston muodossa luotavaan konseptiin. Se raha ei ollut pois muilta yliopistoilta vaan ekstraa.

Aurinkoenergiatutkija, Sähkötekniikan korkeakoulun apulaisprofessori Hele Savin kertoi Aalto-esitelmässään aurinkoenergian uusista kansainvälisistä tutkimusalueista ja yritysyhteistyön mahdollisuuksista tutkimustyössä. Lisäksi avajaisissa jaettiin Vuoden Aalto-teko-palkinto. Palkinnon saivat professori Pirjo Kääriäinen Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta ja Tapani Vuorinen Kemiantekniikan korkeakoulusta kunnianosoituksena poikkitieteellisestä toiminnastaan CHEMARTS-hankkeessa. Hankkeessa on luotu uusia konsepteja tulevaisuuden biotaloudelle yhdistämällä muotoilua, brändiajattelua ja luonnonmateriaalitiedettä.

Rehtori Tuula Teerin puhe 2.9.2014 .pdf
Lauri Lehtoruusun puhe
Matti Vanhasen puhe


Lisätietoja:


Avajaisseremonia
Jessica Sinikoski, viestintäpäällikkö, p. 050 590 5818, jessica.sinikoski [at] aalto [dot] fi

Haastattelupyynnöt ja juhlapuheet
Katri Laukkanen, tiedottaja, p. 050 344 4607, katri.laukkanen [at] aalto [dot] fi

Takaisin