Kansalaiset osaksi kaupunkien ja informaatioteknologian suunnittelua
25.04.2014
Yhdyskuntasuunnittelun byrokratiaa avataan julkiselle osallistumiselle ympäri maailmaa.
Aalto-yliopiston median laitokselle väittelevä Joanna Saad-Sulonen on tutkinut, miten ruohonjuuritason demokratia toteutuu osallistuvan sähköisen suunnittelun avulla. Digitaalisten työkalujen avulla kansalaisten tieto, aktiivisuus ja vertaistuotanto voidaan saada merkittäväksi osaksi yhdyskuntasuunnittelua.
Monet kansalaisten osallistumiseen tarkoitetut sähköiset palvelut ja työkalut ovat usein ylhäältä alas suunnattuja. Viranomaiset kuulevat kansalaisten mielipiteitä ja ehdotuksia, mutta itse suunnitteluun osallistumiseen ja vaikuttamiseen ei juuri ole keinoja.
Saad-Sulonen tahtoo avata osallistumiseen tarkoitettujen digitaalisten medioiden ja teknologioiden suunnittelun myös kansalaisille. Yhteiselle kehittämiselle ja käytölle avattu informaatioteknologia mahdollistaisi viranomaisten, suunnittelijoiden ja kaupunkilaisten yhteistyön suunnitteluprojekteissa.
– Osallistuvan sähköisen suunnittelun ymmärrys yhdyskuntasuunnittelussa on vielä rajallista eikä se vastaa digitaalisen nykykulttuurin todellisuutta. Ihmiset eivät suinkaan ole vain teknologian passiivisia käyttäjiä vaan valitsevat aktiivisesti itselleen ja sosiaalisille verkostoilleen sopivimmat työkalut, Saad-Sulonen tähdentää.
Osallistuva suunnittelu nivoo yhdyskuntasuunnittelun ja informaatioteknologian
Saad-Sulonen pyrkii poikkitieteellisellä työllään yhdistämään yhdyskuntasuunnittelun ja informaatioteknologian tutkimusta.
– Kaupunki-informatiikka on nouseva tutkimusala, joka tarkastelee informaatioteknologian käyttöä urbaanien ympäristöjen suunnittelussa. Toisaalta myös informaatioteknologiasta kiinnostuneiden kaupunkisuunnittelijoiden tulisi huomioida, että sen edellyttävän niin ikään suunnittelua – johon myös käyttäjät voivat osallistua, Saad-Sulonen muistuttaa.
Saad-Sulosen kollegoineen kehittämä avoimen lähdekoodin Urban Mediator -ohjelmisto on käytännön esimerkki väitöskirjassa luodusta laajennetusta lähestymistavasta osallistuvaan suunnitteluun. Sen avulla viranomaiset, suunnittelijat ja kaupunkilaiset voivat tuottaa, muokata ja jakaa tietoa suunnitteluprojekteissa.
Ohjelmistoa on käytetty kolmessa tapaustutkimuksessa Helsingissä: liikennesuunnitteluun Malminkartanossa, Roihuvuoren nuorisotalon pihan suunnittelussa sekä asukkaiden omassa liikenneturvallisuuden parantamisprojektissa Arabianrannassa.
Saad-Sulonen korostaa, että yksikään palvelu tai verkkotyökalu ei takaa hedelmällistä osallistumista, vaan sen toimivuus syntyy yhteisestä käytöstä.
– Niin sanotussa design-in-use-osallistumisessa käyttäjät luovat omat “työkalujen ekologiansa”. Esimerkiksi liikenneturvallisuuden parantamisesta kiinnostunut ryhmä voi yhdistellä sosiaalista mediaa, Googlen karttapalveluita, yhteistä wiki-alustaa tai jopa kehittää mobiilisovelluksen, jolla laskea autojen määrää, Saad-Sulonen kuvailee.
Lisätietoja:
Joanna Saad-Sulonen
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, median laitos
joanna.saad-sulonen [at] aalto [dot] fi (joanna.saad-sulonen@aalto.fi
)p. +358 50 566 1829
Joanna Saad-Sulosen tutkijaprofiili: https://reseda.taik.fi/Taik/jsp/taik/Researcher.jsp?id=24744
Väitöskirjan tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta: books.aalto.fi, tiedustelut: artsbooks [at] aalto [dot] fi.