Susanna Helke, Timo Korhonen, Jouko Aaltonen ja Jussi Lehtomäki saivat Koneen Säätiöltä apurahan Sovun ja repeämän kuvat -hankkeelleen. Kuva: Riku Pihlanto / Koneen Säätiö.

Suurimman summan Aalto-yliopistolle myönnetyistä apurahoista sai elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen professori Susanna Helke tutkimusryhmineen. Rahoitus myönnettiin Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -ohjelmasta, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja eriarvoisuudesta sekä pureutua suomalaisen hyvinvointivaltion onnistumisen tai epäonnistumisen syihin. Näkökulmina ovat ympäristö, ikä, työllisyys, alueet ja asuminen.

‒ Tutkimusryhmäämme kuuluu nimekkäitä elokuva- ja media-alan ammattilaisia. Hanke käynnistyy vuoden 2015 alussa, ja siihen tulee mukaan myös maisterinopintojaan suorittavia, tulevia dokumentaristeja. Kaiken kaikkiaan tämä on suuri kunnia suomalaisen dokumenttielokuvan tutkimukselle. Ja samalla mittava tunnustus koko alan tutkimukselle, kun sen nähdään olevan apurahajaossa samalla viivalla yhteiskuntatieteiden kanssa, Susanna Helke kertoo.

Sovun ja repeämän kuvat -hankkeessa kysytään, miten hyvinvointiyhteiskunnan murtumia voi oleellisella tavalla tehdä näkyväksi dokumentaarisen elokuvan keinoin. Hanke synnyttää paitsi yhteiskunnallista analyysia, myös sarjan elokuvia. Hanke toteutetaan useampivuotisena ajatushautomona, jossa seminaarit sekä talous- ja yhteiskuntatieteilijöiden vierailuluennot tukevat elokuvien valmistelua ja teoreettista ajattelua.

Projektissa työskentelevät Helken lisäksi elokuvaohjaajat ja -tuottajat, taiteen tohtorit Jouko Aaltonen ja Timo Korhonen, toimittaja Hanna Nikkanen sekä kirjailija, toimittaja, elokuvaohjaaja Elina Hirvonen ja elokuvaohjaaja Jussi Lehtomäki. Hankkeen koordinaattorina toimii Kirsi Rinne.

Apurahaa rohkeille tieteen ja taiteen avauksille 

Koneen Säätiö myönsi aaltolaisille runsaasti myös muita apurahoja ja stipendejä, yhteensä 484 162 euroa.

Tutkimushankkeet | Apurahoja 3 kpl, 201 562 euroa

Tommi Himberg ja työryhmä, PhD, tutkijatohtori, 53 920 euroa:
Social eMotions - sosiaalisten tunteiden ja liikevuorovaikutuksen tutkimus tieteen ja tanssitaiteen keinoin.

J Matias Kivikangas, projektitutkija, 45 784 euroa:
Tiedostamattomat tunnepohjaiset arvostelmat äänestyskäyttäytymisen määrittäjänä.

Jyrki Sinkkilä ja työryhmä, arkkitehti, professori, 101 948 euroa:
Vihreä infrastruktuuri ja maisema: Avaus ekologisen ympäristösuunnittelun käytännön menetelmien ja kipupisteiden tutkimiseen ja ratkaisujen kehittämiseen laaja-alaisen yhteistyön kautta.

Tutkijastipendit | Apurahoja 10 kpl, 282 600 euroa

Samir Bhowmik, Doctoral Candidate, 12 kk, 27 600 euroa:
Powering the Shareable Museum: A participatory and sustainable framework for museums and their user communities.

Jaana Marianne Ennari, FT kemisti, tutkija post doc, 6 kk, 15 600 euroa:
Saunan käyttäminen nyky-yhteiskunnan kemikaali- ja hometaloympäristön aiheuttamien haittojen vähentämisessä.

Heidi Marika Fast, teatteritaiteen maisteri, 3. vuosi, 12 kk, 27 600 euroa:
Sensibiliteetti ja laulu nykytaideprosessissa. Laulun lumovoimaan pohjautuvan taiteellisen menetelmän kehittäminen semiokapitalismin oloissa.

Jaana Kokko, taiteen maisteri, kauppatieteiden maisteri, 3. vuosi, 12 kk, 27 600 euroa:
Nykytaide maailmallisuuden tutkimisen muotona – Avauksia poliittisen ja yhteiskunnallisen ymmärtämiseen.

Sayani Majumdar (Bhattacharyya), Docent, Senior Research Scientist, 2. vuosi 12 kk, 42 000 euroa:
Reducing carbon footprint in ICT through energy efficient and greener technology solutions.

David Munoz Alcantara, Doctor of Arts Candidate, MA., 2. vuosi, 12 kk, 27 600 euroa:
Nomad Agency-Archive of Emergent Studies /NAES Art as an Agenda, -envisioning places for synergy.

Ville-Pekka Sorsa, PhD, dosentti, yliopistonlehtori (ma.), 12 kk, 42 000 euroa:
Onko yritysten yhteiskuntavastuu hyväksi demokratialle?

Heidi Tikka, taiteen lisensiaatti, 12 kk, 27 600 euroa:
Mediataiteen tuotantoverkostot – kokeellisuus, performatiivisuus ja toimijuus mediataiteen tuotannossa ja esittämisessä; taiteen tohtorin tutkintoon liittyvä opinnäyte.

Leena Marja Valkeapää, taiteen tohtori, post doc, 12 kk, 31 200 euroa:
Taiteellinen kulttuurintutkimus Käsivarren Lapissa.

Annu Wilenius, kuvataiteilija, kuraattori, 4. vuosi, 6 kk, 13 800 euroa:
Väitöskirjan Nomadic Science Fiction: Experiencing Diversity and Alterity through Urbanizing Mongolia viimeistelyyn.

Kilpailun voitti ensimmäisen vuosikurssin MA-opiskelija Safa Hovinen Siemenkota-nimisellä työllä.  Logokilpailun voittajatyöstä tulee Siemens Osakeyhtiön 160-vuotisjuhlavuoden tunnus vuonna 2015.  Kilpailussa jaettiin yhteensä noin 4000 euron palkinnot.

Vuonna 2015 on kulunut 160 vuotta siitä, kun teknologiayhtiö Siemens aloitti liiketoiminnan Suomessa rakentamalla lennätinlinjan Pietarista Helsingin kautta Turkuun. 

- Halusimme tämän kilpailun kautta tarjota tulevaisuuden tekijöille kokemusta hyvin konkreettisesta yritysmaailman suunnittelutyöstä. Toivottavasti tästä työnäytteestä on voittajalle hyötyä uran alussa. Kilpailutyöt olivat korkeatasoisia, ja niissä oli raikkaita näkemyksiä.  Voittajatyössä viesti on selkeä. Logo on erottuva, ja sitä on helppo käyttää yhtiömme viestintämateriaaleissa.  Yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa sujui erittäin hyvin , Siemens Osakeyhtiön viestintäjohtaja Kirsi Rejman sanoo.

Logokilpailussa luotiin Siemensin juhlavuodelle tunnus – logo, joka houkuttelee etsimään lisätietoja yhtiöstä sekä rohkaisee jakamaan juhlavuoden kokemusta.   Kilpailun voittajaa valittaessa kiinnitettiin huomiota innovatiivisuuteen, suomalaisuuteen, juhlavuuteen, käytettävyyteen ja dialogiin Siemensin muun visuaalisen materiaalin kanssa. Graafisen suunnittelun opiskelijoille suunnattuun logokilpailuun osallistui 26 työtä.  Kilpailutyöt arvioitiin nimettöminä.  Kilpailussa palkittiin kolme parasta ehdotusta:

•       Ensimmäinen palkinto 2000 €: No 26 Siemenkota, Safa Hovinen, MA 1. vuosikurssi

•       Toinen palkinto 1000 €: No 16 #TAIK,  Joonas Vähäkallio, BA 2. vuosikurssi

•       Kolmas palkinto 700 €: No 3 Parallels of Innovation,  Marija Erjavec, MA 1. vuosikurssi

- Näimme tämän hyvänä mahdollisuutena opiskelijoillemme saada arvokasta kokemusta ja näkyvyyttä kansainvälisen teknologiayhtiön viestinnässä. Tiukasta aikataulusta huolimatta kilpailuun tuli paljon töitä.  Monet niistä kuvastivat yhtiötä ja sen arvoja sekä historiaa tuoreella tavalla. Tämänkaltainen yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia, Aalto yliopiston professori Saku Heinänen kertoo.

Tuomaristoon kuuluivat Siemens Osakeyhtiön viestintäjohtaja Kirsi Rejman, Siemens Osakeyhtiön markkinointipäällikkö Katrianna Carlson, graafinen suunnittelija Marjatta Itkonen, Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun lehtori Arja Karhumaa sekä Aalto-yliopiston professori Saku Heinänen.

Siemensin on perustanut saksalainen keksijä ja yrittäjä Werner von Siemens vuonna 1847.  Wernerin ensimmäinen keksintö oli osoitinlennätin.  Vuonna 1855 myös Suomi liitettiin kansainväliseen tietoliikenneverkkon, kun lennätinlinja Pietarista Helsingin kautta Turkuun valmistui.  Siitä lähtien Siemens on ollut mukana rakentamassa suomalaisen yhteiskunnan menestystä toimittamalla teknologiaratkaisuja monille yhteiskunnan kriittisille alueille kuten teollisuuteen, energia-alalle ja infrastruktuuriin.

Lisätietoja:

Siemens Osakeyhtiö: Kirsi Rejman, viestintäjohtaja, puh. 050 68407, kirsi.rejman@siemens.com

Aalto-yliopisto: Ilona Törmikoski, tuottaja, +358 40 583 3860, ilona.tormikoski@aalto.fi

Sinisen ja terrakotan sävyisissä kankaissa on rouhea, himmeästi hehkuva pinta.

”Valitsin kuosit niin, että kuidun hieno kiilto tulee näkyviin”, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa tekstiilisuunnittelua opiskeleva Eveliina Netti hymyilee.

”Lanka otti väriä hienosti ja toisti värit upeasti. Yllätyin myös siitä, miten älyttömän vahvaa se oli. Esimerkiksi pellavaa kutoessa loimilangat tahtovat katkeilla, mutta Ioncell-lankaa en meinannut saada katki millään”, hän kiittelee.

Ioncell on Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun professorin Herbert Sixtan tutkimusryhmän kehittämä kuitu, joka valmistetaan Helsingin yliopistossa kehitetyn liuottimen avulla. Sen materiaalina käytetään suomalaisista sellutehtaista saatavaa koivuperäistä selluloosaa: uusiutuvaa luonnonmateriaalia, jonka kasvattamiseen ei tarvita kasteluvettä ja viljelymaata. Kuidusta on aikaisemmin neulottu huivi ja tehty neulemekko yhteistyössä Marimekon kanssa. Eveliina Netti sai professoriltaan Pirjo Kääriäiseltä ja Herbert Sixtalta suunnitteluun vapaat kädet – ja pääsi toteuttamaan henkilökohtaista missiotaan.

”Haluan tarjota suomalaisille miehille irrottelevaa ja hauskaa tyyliä. Marimekkoa lukuun ottamatta miesten muoti on joko halpoja ketjuliikkeitä tai luksusmerkkejä”, hän toteaa.

”Oli myös todella hienoa päästä projektiin, jossa tehdään töitä oikeasti kestävästi tuotetun tekstiilikuidun kanssa.”

Eveliina Netti valitsi kutomiseen perinteiset Toikan kangaspuut. ”Ne ovat vain parhaat.”

Kauppojen hyllyillä Ioncell-vaatteita ei nähdä ihan lähivuosina, sillä kuidun valmistus on vielä pitkälti käsityötä ja tuotantomäärät siksi hyvin pieniä. Tulevaisuus näyttää ainakin lupaavalta.

”Kuitu kehrätään Ruotsissa Boråsin yliopistossa. Juttelin kehräämön teknikon kanssa, ja hän sanoi, että kuitu toimii niin hyvin, että sen voisi hyvin ottaa tehdaskäyttöön. Ioncellistä voi hyvin kehrätä myös ohuempaa lankaa, jolloin siitä voidaan kutoa laskeutuvampaa kangasta.”, Eveliina Netti paljastaa.

Lisätietoja:

Eveliina Netti
eveliina.netti@aalto.fi

Professori Herbert Sixta
herbert.sixta@aalto.fi

Lue myös: Sellutehtaalta muotinäytökseen

Teksti Minna Hölttä, kuvat Eeva Suorlahti

Mark Wigley on professori, joka on toiminut aiemmin New Yorkin Columbia-yliopiston arkkitehtuurikorkeakoulun dekaanina. Hän on ansioitunut ja tuottelias arkkitehtuurin tutkija ja muotoilun opettaja, joka on kuratoinut useita näyttelyitä keskeisiin taide- ja arkkitehtuurimuseoihin. Wigley toimii Suomen Guggenheim-arkkitehtuurikilpailun juryn puheenjohtajana.

Aiemmin ilmoitetusta poiketen Juan Herrerosin luento on siirtynyt lokakuulta marraskuun alkuun.

Juan Herreros on arkkitehti ja professori Madridin arkkitehtuurikorkeakoulussa sekä Columbia-yliopiston arkkitehtuurikoulussa New Yorkissa. Hän johtaa omaa 20 hengen arkkitehtitoimistoa Madridissa. Toimistolla on parhaillaan työn alla muun muassa useita kansainvälisiä julkisia rakennuksia.

Yleisöluennot ovat osa Aalto-yliopiston ja Guggenheim-säätiön yhdessä toteuttamaa, tulevaisuuden museoarkkitehtuuriin keskittyvää oheisohjelmaa.

Luennot ovat maksuttomia ja avoimia yleisölle, eikä niihin vaadita ennakkoilmoittautumista. Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen uusittuun, Alvar Aallon suunnittelemaan rakennukseen sijoittuvaan luentosaliin mahtuu enintään 100 henkilöä.

Mark Wigley 30.10. klo 18-19 Aalto-yliopistossa osoitteessa Otakaari 1 X, sali A1, Otaniemi, Espoo.

https://designguggenheimhelsinki.org/en/jury/profile/mark-wigley

Juan Herreros 3.11. klo 14-15 Aalto-yliopistossa osoitteessa Otakaari 1 X, sali A1, Otaniemi, Espoo.

https://designguggenheimhelsinki.org/en/jury/profile/juan-herreros

Tarkoin valikoituun joukkoon kuuluvat Sophie Sälekari, Rolf Ekroth, Elina Määttänen, Iina Lehto, Ilona Hackenberg, Elina Äärelä, Heini-Maria Hynynen, Marianne El-Khoury, Ines Kalliala ja Julia Montin.

Kaikista mallistoista huokuu yksilöllinen visio. Aalto-yliopiston laajat studiotilat ovat mahdollistaneet kankaiden ainutlaatuisten mahdollisuuksien luovan käytön ja tekstiilisen kehittämisen.

Aalto-yliopiston muotialan koulutus on myös niittänyt kansainvälistä mainetta maineikkaassa Hyéres International Festival of Fashion and Photography -kilpailussa, jossa Aallon opiskelijat ovat voittaneet Grand Prix -palkinnon sekä vuonna 2012 (Tiia Sirén, Siiri Raasakka ja Elina Laitinen) että 2013 (Satu Maaranen). 

Vuosittainen vastavalmistuneiden muotinäytös ja seminaari ovat houkutelleet tunnettuja osallistujia, kuten Michel Gaubert, Stephen Jones ja Jonathan Anderson. Aalto-yliopisto ja opiskelijoiden mallistot ovat myös olleet esillä johtavissa kansainvälisissä muotijulkaisuissa, kuten Vogue Italia, Vogue Paris, Mixté, Another Magazine, V Magazine, Wallpaper, A Magazine Curated by, i-D, Dazed and Confused ja Showstudio.com.

Korkeakoulusta valmistuneita muotisuunnittelijoita työskentelee tunnettujen muotitalojen ja brändien parissa, kuten Marimekko, H&M, Nike and Levi’s to Saint Laurent Paris, Maison Martin Margiela, Lanvin, Balenciaga ja Calvin Klein Collection.

Valmistuneiden joukossa on uusia, raikkaita suomalaisia muotisuunnittelijoita, jotka ovat luoneet oman mallistonsa, kuten Sasu Kauppi, Ensaemblen Alisa Närvänen ja Elina Peltonen, Saara Lepokorpi sekä Siloa & Mookin Laura Juslin.

Aalto ARTS showroom
26. syyskuuta – 3. lokakuuta
42 rue Volta
75003, Paris

Showroom-tapaamiset:
Lehtori Tuomas Laitinen,
tuomas.p.laitinen@aalto.fi / puh. +358 40 952 6024

Von Bagh työskenteli elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen (ELO) professorina viime kesään asti intohimolla, josta hänet tunnetaan maailmanlaajuisesti elokuvafestivaaleilla, elokuva-arkistoissa, yliopistoissa, elokuvakouluissa ja muissa elokuva-alan keskeisissä instituutioissa. Peter von Baghin laaja yleissivistys yhdistettynä elokuvan historian yksityiskohtaiseen tuntemukseen, hänen herkkyytensä ja toisaalta kykynsä temmata kuulijat mukaan tekivät hänestä unohtumattoman luennoitsijan ja nostivat elokuvahistorian opetuksen Aalto-yliopistossa kansainväliselle huipulle. Von Bagh välitti aidosti opiskelijoista: hän oli esimerkiksi ensimmäisten joukossa antamassa julkisesti tukensa opiskelijoiden pyrkimyksissä turvata ELO:n yhteys Taideyliopistoon ja laajemmin taiteen kenttään. Toisaalta hän myös edellytti opiskelijoilta elokuvan historian tuntemuksen ohella ahkeruutta, sinnikkyyttä ja rohkeutta olla oma itsensä. Useille sukupolville elokuvantekijöitä ja elokuva-alan ammattilaisia Suomessa Peter von Bagh oli esikuva ja inspiraation lähde.

Joulukuussa 2013 Peter von Bagh kirjoitti seuraavat sanat pohtiessaan omaa lähes puolivuosisataa kestänyttä opettajuuttaan elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella:

”Entusiasmi. Olen usein ihmetellyt, miten me kaukaisten aikojen naiivit ja lapselliset elokuvakerholaiset tiesimme elokuvasta enemmän kuin nykyiset nuoret, joiden ympärillä, helposti saatavana, on ’kaikki’. Olimme uteliaita, innostuneita: maailma ja elokuva täytyi taistella omaksi. Teknologia ei vielä juoksuttanut elokuvaa, elokuva oli kuningas. En usko, että tämä on pelkästään vanhojen aikojen lapikasta lattiaan -tähyilyä, mutta ellemme voita henkiseksi omaisuudeksemme alkuvoimaista pyhää entusiasmia, ellemme kohota elokuvaa korkeammalle kuin sen nykyinen kulutushyödykkeen rooli tai teknologisen sivutuotteen identiteetti, olemme pettäneet työmme velvoitteen.”

Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos on ylpeä voidessaan sitoutua jatkamaan Peter von Baghin viitoittamalla polulla elokuvan, elokuvan historian ja elokuvakulttuurin väsymättömänä puolestapuhujana johtotähtinään rakkaus elokuvaan, sekä alkuvoimainen pyhä entusiasmi.

Kuvaaja Santeri Happonen, Sodankylän elokuvajuhlat

Satu Kyösola
Lehtori; elokuvan historia, teoria ja tutkimus

Jarmo Lampela
Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen johtaja

Ensimmäisinä luennoivat Joel Sanders Yalen yliopistosta (24.9.) ja Juan Herreros Guggenheim-arkkitehtuurikilpailun jurysta (30.10.).

Joel Sanders on New Yorkissa toimiva arkkitehti sekä professori Yalen yliopiston arkkitehtuurikorkeakoulussa. Hän on opettanut arkkitehtuuria myös Princetonin yliopistossa ja Parsons New School of Designissa. Sanders toteuttaa Yalen arkkitehtiopiskelijoiden kanssa kurssin, jonka aikana myös Yalen kuten tahollaan Aalto-yliopiston opiskelijatkin suunnittelevat tulevaisuuden museon Helsinkiin. Sanders opiskelijoineen vierailee Helsingissä 20.-27. syyskuuta.

Juan Herreros on arkkitehti ja professori Madridin arkkitehtuurikorkeakoulussa sekä Columbia-yliopiston arkkitehtuurikoulussa New Yorkissa. Hän johtaa omaa 20 hengen arkkitehtitoimistoa Madridissa. Toimistolla on parhaillaan työn alla muun muassa useita kansainvälisiä julkisia rakennuksia.

Yleisöluennot ovat osa Aalto-yliopiston ja Guggenheim-säätiön yhdessä toteuttamaa oheisohjelmaa, joka keskittyy tulevaisuuden museoarkkitehtuuriin. Tilaisuuksissa pohditaan tulevaisuuden museolta vaadittavaa arkkitehtuuria niin käyttäjien odotusten kuin sosiaalisen ja teknologisen sekä taiteen kehityksen näkökulmasta. Luennot ovat samalla osa arkkitehtiopiskelijoiden Tulevaisuuden museo -kurssia, jonka aikana opiskelijat suunnittelevat uudenlaisen museorakennuksen Helsinkiin.

Luennot ovat maksuttomia ja avoimia yleisölle, eikä niihin vaadita ennakkoilmoittautumista. Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen uusittuun, Alvar Aallon suunnittelemaan rakennukseen sijoittuvaan luentosaliin mahtuu enintään 100 henkilöä.

Joel Sanders 24.9. klo 17-18.30 Aalto-yliopistossa osoitteessa Otakaari 1 X, sali A1, Otaniemi, Espoo.

http://architecture.yale.edu/faculty/joel-sanders

Juan Herreros 30.10. klo 18-19 Aalto-yliopistossa osoitteessa Otakaari 1 X, sali A1, Otaniemi, Espoo.

https://designguggenheimhelsinki.org/en/jury/profile/juan-herreros

Yhteinen visio ja luovien ihmisten ryhmä taiteen ja designin yhteisössä sai 1990-luvulla laman keskellä alkuun jotain, mikä on kantanut pitkälle.

- Tuolloin teimme esimerkiksi tasavallan presidentille Martti Ahtisaarelle verkkosivut, mikä oli hyvin harvinaista aikana, jolloin suunnitteluvälineitä ei vielä lähestulkoon ollut olemassa, kertoo Medialaboratorion johtaja Philip Dean.

Epäsovinnaisuus ja kokeilunhalu ovat johtaneet menestykseen. Medialaboratorion monitieteellisestä koulutusohjelmasta valmistuneita taiteen maistereita toimii alan johtavien yritysten suunnitteluryhmissä. Lisäksi ohjelman opiskelijat ja alumnit ovat käynnistäneet lukuisia start-up-yrityksiä kuten sosiaalisen median asiantuntijoiden Zipipop.

Pelien osalta Medialaboratorio on vaikuttanut erityisesti suomalaisten pelien äänisuunnitteluun. Esimerkiksi Rovion pelien äänisuunnittelusta vastaa koulutusohjelmasta ensi keväänä valmistuva Ilmari Hakkola.

- Suomalaiset pelisäveltäjät, kuten Hakkola, kykenevät liikkumaan eri genrejen, tyylillisten alakategorioiden ja musiikkikerronnan tradition moniulotteisessa avaruudessa. Suomalainen pelimusiikki ja pelien äänimaailmat ovat omaleimaisia, monipuolisia ja huolellisesti toteutettuja, sanoo lehtori Antti Ikonen.

Myös tutkimus on alusta asti ollut monialaista sekä soveltavaa ja sitä on tehty tiiviissä yhteistyössä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Tutkimuksessa on panostettu muun muassa uudenlaisten oppimisympäristöjen kehittämiseen. Yli 2500 eurooppalaisessa koululuokassa pilotoitu Edukata-työkalupakki auttaa opettajia tunnistamaan oppimiseen liittyviä haasteita ja parantamaan oppimista.

- Digitaalisen työkalupakin avulla opettajat pystyvät esimerkiksi viemään uusia oppimismenetelmiä käytäntöön sekä hyödyntämään paremmin teknologiaa. Myös oppilaiden yhteistyö- ja oppimistaitoja voidaan kehittää Edukatan avulla, sanoo oppimisympäristöt-tutkimusryhmästä vastaava professori Teemu Leinonen.

Medialaboratorio juhlii kuten elääkin – avoimesti, kaupungilla

Medialaboratorion juhlavuoteen liittyvät näyttelyt avautuvat 16. ja 17. syyskuuta Helsingin keskustassa ja Arabiassa: Lasipalatsin Tovi & Akkuna –tiloissa, Design Forum Showroomissa sekä retrospektiivinen näyttely ”20 vuotta uusmediaa” Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Lume-keskuksessa.  Lisäksi torstaina 25. syyskuuta järjestetään avoin juhlaseminaari, jossa käsitellään uuden median ajankohtaisia aiheita ja tulevaisuutta. 

Lisätietoja:

http://medialab.aalto.fi/news

Kati Åberg
Tuottaja
Media Lab Helsinki
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Kati.aberg@aalto.fi
puh. 050 439 7224

Taide on – Art is -projekti tuo esiin moninaisia ja keskenään erilaisia käsityksiä siitä, mitä taide on. Se kutsuu messuvieraita osallistumaan vapaaluontoiseen ajatustenvaihtoon taiteen olemuksesta sekä tutustumaan kanssavierailijoiden käsitysmaailmoihin.

Installaatiossa taidekäsitysten vaihtokauppa toteutetaan huvipuistoista tuttujen narunvetokojujen tapaan. Omaa, paperille kirjoitettua Taide on -ajatusta vastaan saa narunvedossa jonkun toisen ajatuksen. Ajatukset muodostavat kokonaisuuden, jossa ilmenee messuvieraiden pohdintoja taiteen merkityksestä, sen arvosta ja taidekäsitysten moninaisuudesta.

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa kuvataideopettajiksi opiskelevan ryhmän toteuttama installaatio on auki nykytaidemessujen avajaisissa Helsingin Messukeskuksessa keskiviikkona 10.9 klo 17–19 sekä messuyleisölle lauantaina ja sunnuntaina 13-14.9 klo10-18. Samaan aikaan Messukeskuksessa järjestetään Habitare-messut, johon Aalto-yliopisto myös osallistuu.

Lisätietoja:

Lehtori Riikka Haapalainen,
Aalto-yliopisto
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
050 4309951, riikka.haapalainen@aalto.fi

Heidy Tiits
Aalto-yliopisto
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
044 0600471, heidy.tiits@aalto.fi

Kilpailun finaalivaiheeseen valittiin tänä vuonna viisi työtä. Kilpailun teema May Day kutsui kehittämään ja toteuttamaan ajatuksia kesäisellä huviretkellä tai piknikillä tarvittavista rakenteista ja esineistä. Työn tuli henkiä toimivuutta, estetiikkaa ja iloista seurustelua.

Messukeskuksen ja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun nyt 13. kerran järjestämän suunnittelukilpailun päätuomariksi kutsuttiin ranskalainen arkkitehti Emmanuelle Moureaux.

Tuomaristo kiinnitti arvioinnissaan huomiota ehdotusten taiteelliseen, arkkitehtoniseen ja muotoilulliseen laatuun, yleisiin toiminnallisiin ja rakenteellisiin asioihin sekä kokonaisuuden kestävyyteen ja selkeyteen.

Kuva: Laura Tuorila ja PILVI. Kuvaaja Kimmo Brandt.

Emmanuelle Moureaux`n perusteluiden mukaan Laura Tuorilan kymmenistä valkoisista muovipusseista koostuva Pilvi tuo mieleen taivaalla liikkuvat pilvet. Teoksen ilmalla täytetyt muovipussit suodattavat valoa alla olevaan tilaan, ja teoksen rakenne on keveä ja runollinen.

Kuva: Johanna Brummer ja Heini-Emilia Saari, VIIVY. Kuvaaja Anne Kinnunen.

Johanna Brummerin ja Heini-Emilia Saaren Viivy-työn ydin on puolestaan valon ja varjojen leikki, joka jää muistumana päivän vietosta viipymään pimeässä hohtavaan kankaaseen. Vaihteleva sää ja valo nostavat esiin työn eri puolet, kun viltti mukautuu katokseksi tunnelman muuttuessa.

Habitare-suunnittelukilpailuun osallistui tänä vuonna yhteensä 66 työtä. Finaalin valittiin kilpailun voittanut työ Havina (Samuli Helavuo, Lahden Muotoilu- ja taideinstituutti), sekä kunniamaininnat saaneiden Pilven ja Viivyn lisäksi kaksi muuta työtä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta (Keinu/Krista Meskanen, Satu Niemi ja Annimaija Tarkkanen ja Paletti/Saara Inkeri Heikkilä).

Habitare-suunnittelukilpailun teema ja päätuomari vaihtuvat vuosittain. Viime vuosien teemoina ovat olleet Unitila (2013/voittaja Elina Ulvio),Oma Tila (2012/voittaja Leo Lindroos), Huussi (2011/ voittaja Yoshimasa Yamada), Kierrätysistuin (2010 Arttu Kuisma ja Janne Melajoki) ja Sauna (2009 Ville Hara ja Anu Puustinen). Päätuomareina ovat toimineet muun muassa Boris Berlin, Mikko Heikkinen, Alfredo Häberli, Sami Rintala ja Juha Leiviskä.

Lisätietoja:
Kilpailun sihteeri Timo Sairi, Aalto-yliopisto, puh. 040 582 6505, timo.sairi@aalto.fi

Teknistieteellinen akatemia edistää teknisten ja taloustieteiden sekä elinkeinoelämän kehitystä ja toimii sillanrakentajana ja tiedon vaihdon verkostona. IVAssa on noin tuhat henkilöjäsentä elinkeinoelämän, yliopistojen ja hallinnon piiristä. Jäsenistä 271 on Ruotsin ulkopuolella asuvia ja suomalaisia on 40. Akatemia voi valita ulkomaalaisiksi jäseniksi henkilöitä, joilla on merkittäviä saavutuksia akatemian toiminta-alueella ja jotka ovat kehittäneet yhteistyötä ruotsalaisen tutkimuksen ja elinkeinoelämän kanssa.

Taiteen tohtori Anna Valtonen työskentelee hetkellä Aalto-yliopistossa taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaanina. IVAn perusteluissa todetaan, että Valtonen on pitkään toiminut edelläkävijänä teollisen muotoilun alueella ja on arvostettu luennoitsija ja alan kehittäjä.  Hän on myös toiminut aktiivisesti Suomen ja Ruotsin design-alan tutkimusyhteistyön hyväksi. Valtonen oli Ruotsissa Uumajan yliopiston muotoilukorkeakoulun rehtori vuosina 2009-2104.

Tekniikan tohtori Matti Alahuhta toimii Aalto-yliopiston, DevCo Partners Oy:n ja Outotec Oyj:n hallituksen puheenjohtajana sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton hallituksen varapuheenjohtajana. Hän on myös mm. KONE Oyj:n, UPM Kymmene Oyj:n, Volvo AB:n ja ABB:n hallituksen jäsen. Alahuhta toimi Kone Oyj:n toimitusjohtajana vuosina 2005–2014 ja tätä ennen mm. Nokian varatoimitusjohtajana, Nokia Mobile Phonesin toimitusjohtajana ja Nokia Telecommunications Oy:n toimitusjohtajana.

Kuvat ladattavissa mediapankista: http://materialbank.aalto.fi:80/public/4207194ec8A1.aspx

Lisätietoja:

www.iva.se
Aalto-yliopiston viestintä, Eeva Lehtinen, puh. 050 321 7034

Esimerkiksi seminaari muotoilunäyttelyiden tekemisestä tänään tuo Hämeentielle alan kärkinimet (Muotoilukuratointi nyt!), Kluuviin rakentuvat Aallon ja LEGOn Press Play -teos sekä Aallon opiskelijoiden itsenäisesti toteuttama Masters of Arts Unseen -näyttely. Habitaressa esitellään kalusteita ja esineitä ruoan valmistukseen ja tarjoiluun (CounterCulture) sekä Muotoiluala ja talous -tilaisuudessa dekaani Anna Valtonen osallistuu keskusteluun muotoilualasta ja sen näkymistä.

Tapahtumat ovat osa Helsinki Design Weekin ohjelmaa. Pohjoismaiden suurin designfestivaali Helsinki Design Week järjestetään 4.–14.9.2014.

4.-14.9. Press Play

Arkkitehtuurin ja koneenrakennustekniikan laitosten kurssiyhteistyön tuloksena syntyvä suurikokoinen liikkeeseen perustuva installaatio erilaisista legoista. Teos avautuu yleisölle 4.9. klo 11, Kluuvin kauppakeskus, Aleksanterinkatu 9, vapaa pääsy. Yhteistyössä Lego Group ja HDW.

4.-14.9. Masters of Arts Unseen

Masters of Arts Unseen kokoaa yhteen laajan ja monipuolisen kattauksen Aalto-yliopiston opiskelijoiden lopputöitä. Näyttelyn toteuttaa itsenäisesti ryhmä vastavalmistuneita opiskelijoita.  Kluuvin kauppakeskus, Aleksanterinkatu 9, vapaa pääsy.

4.9. Muotoilukuratointi nyt!

Seminaari muotoilunäyttelyiden tekemisestä tänään, puhujina kansainvälisiä huippukuraattoreita. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Mediakeskus Lumeen Sampo-sali klo 9-14, Hämeentie 135 C, vapaa pääsy, ilmoittautuminen helsinkidesignweek.com/register/seminar. Yhteistyössä Designmuseo, Aalto-yliopisto ja HDW.

5.-30.9. Crossing Boundaries

Näyttelyssä muotoilulähtöinen Aalto LAB Mexico (ALM) -projekti, jonka tapahtumapaikkana on Meksikossa sijaitseva Maya-yhteisö “20 de Noviembre”. ALM pyrkii lisäämään yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta sekä kestävää kehitystä muotoilun keinoin. Näyttely on osa Meksikon suurlähetystön syyskuussa järjestämää Meksiko-kulttuuritapahtumaa. Kulttuurikeskus CAISA, Mikonkatu 17 C, vapaa pääsy.

8.9. Lauttasaaren palveluverkko

Tutkimushankkeen työpaja Lauttasaaren alueella ikääntyvien palveluiden käyttäjille ja niiden parissa toimiville: asukkaille, yrityksille, julkiselle sektorille ja järjestöille. Yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja elinkeinopalvelu ja Aalto-yliopisto, osa Innovatiivinen kaupunki -hanketta. Helsingin kaupungintalon juhlasali klo 9-12. Avoin em. ryhmille, ilmoittautuminen: projektipäällikkö ira.verma@aalto.fi, p. 050 369 3226

8.-12.9. Aalto University: Creative Sustainability Open Doors

Aalto-yliopiston kansainvälisen ja monialaisen Creative Sustainability -maisterikoulutusohjelman töiden näyttely. Arkkitehtuurin, muotoilun, kauppatieteiden ja kiinteistötalouden opiskelijoiden ja alumnien työt kertovat monialaisista opetusprojekteista, lopputöistä tai opiskelijoiden omista projekteista. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun CS-tila klo 10–18, Hämeentie 135 C, vapaa pääsy.

10.-11.9. MODE UNCUT Matrix

Kaksipäiväinen työpaja kutsuu mukaan ideoimaan, suunnittelemaan ja valmistamaan kokeellista open design -vaatemallistoa. Toteutuksesta vastaavat Alastair Fuad-Luke ja Anja-Lisa Hirscher, MODE UNCUT -the Open Fashion Design Network -verkoston perustajat. Aalto Media Factory klo 13–17, Hämeentie 135 A, vapaa pääsy.

10.-14.9. CounterCulture

Kalusteita ja esineitä ruoan valmistukseen ja tarjoiluun Habitare-messujen uutta muotoilua esittelevällä ahead!-alueella, osasto: 7p36. Messukeskuksen ja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun suunnittelukilpailun voittaja julkistetaan 10.9. Kilpailun teema ”May Day” kutsuu kehittämään ja toteuttamaan ajatuksia kesäisellä huviretkellä tai piknikillä tarvittavista rakenteista ja esineistä.

11.9. Muotoiluala ja talous

Ornamon muotoilualan suhdannebarometrin julkistustilaisuus ja keskustelua muotoilualasta ja sen näkymistä, mukana mm. Anna Valtonen, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani, Piritta Winqvist, Design Director, LINK design and development, Joel Roos, toimitusjohtaja, One Nordic Furniture Company, Ville Tikka, Strategy Director & Partner, Wevolve, Kari Korkman, Helsinki Design Weekin perustaja ja toimitusjohtaja. Keskustelua moderoi Anssi Miettinen, Feature-toimituksen esimies, Helsingin Sanomat. Teurastamon Kellohalli, Työpajankatu 2, klo 15-16.30. Ilmoittautuminen: https://my.surveypal.com/MUOTOILUALA%20JA%20TALOUS

12.9. Open Studios
Sankariliiga avaa ovensa Open Studios -tapahtuman merkeissä, osallistu työpajoihin perjantaina 12.9. klo 10–18 osoitteessa Haukilahdenkatu 2B. "Miltä muotoilijan työhuoneella näyttää? Mitä vaatesuunnittelija tekee ennen kuin mallisto saapuu kauppoihin?  Sankariliiga on seitsemän lavastus- ja pukusuunnittelijan kollektiivi, joka tarjoaa elokuvan art department palveluita storyboardeista ja concept artista aina pukusuunnitteluun ja erikoisrekvisiittaan. Sankariliigan pyrkimyksenä on hyödyntää eri design alojen kohtaamisia ja luoda työtä, verkostoitumista ja uusia työskentelytapoja.

Myös myöhemmin syyskuussa tapahtuu, muistathan nämä:

5.9.-17.10. Chemarts 2014: Lost in the Woods

Tuloksia Chemarts 2014 -projektista näyttelyssä 5.-23.9. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa, Hämeentie 135 C, (vaatetussuunnittelun aula, 6. krs), Helsinki, ja 25.9.-17.10. Kemian tekniikan korkeakoulussa Espoon Otaniemessä, Tekniikantie 3 (rakennus PUU2, learning hub 2. krs). Avajaiset 5.9. klo 16.30, vapaa pääsy.

CHEMARTS on Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijoiden yhteistyöprojekti, jossa kehitetään uusia mahdollisuuksia selluloosan käytölle. Näyttelyssä esillä projektin tuloksena syntyneitä konseptuaalisia prototyyppejä vaatteista ja asusteista, joissa on käytetty selluloosapohjaisia materiaaleja.

Lukuvuoden avajaisissa 2.9.2014 jaettiin vuoden Aalto-teko -palkinto, jolla halutaan antaa tunnustusta merkittävälle aloitteelle tai toiminnalle Aalto-yliopiston piirissä. Palkinto osoitettiin professoreille Pirjo Kääriäinen, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu ja Tapani Vuorinen, Kemian tekniikan korkeakoulu kunnianosoituksena poikkitieteellisestä toiminnasta CHEMARTS-hankkeen luomisessa.

18.9. Tieto näkyväksi

Tiedon kuvallista esittämistä yleistajuisesti käsittelevä seminaari Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla. Vastaava järjestäjä Informaatiomuotoilu.fi-ryhmä. Yhteistyössä Grafia ja Aalto Media Factory. http://tietonakyvaksi.fi/

Näytöksen starttasi kunniapaikalta Satu Maaranen, joka viime vuonna voitti Hyères Fashion Festival -pääpalkinnon maisterimallistollaan. Tämän jälkeen saivat nykyiset opiskelijat vuoronsa ja catwalkille saapuikin mallisto toisensa jälkeen värikkäitä ja taidokkaita luomuksia. Tänä vuonna nähtiin useita mielenkiintoisia miestenvaatemallistoja.

Paikalle oli saapunut kansainvälistä lehdistöä, kykyjenetsijöitä sekä muuta suomalaista ja kansainvälistä muotiväkeä. Ammattimaisesti toteutettu näytös tarjoili yleisölleen annoksen rohkeutta, värejä ja kekseliäisyyttä.

Palkintoja uusille lupaaville nimille

Näytös14-palkinnon jakoi Marimekon Minna Kemell-Kutvonen. Palkinnon arvo oli 1000 euroa ja se luovutettiin Ilona Hackenbergille. Hänen mallistoaan pidettiin erittäin vahvana ja yhtenäisenä. Hackenberg oli käyttänyt mallistossaan upeasti värejä ja leikitellyt hedelmäkuvioilla.

Diesel Award -palkinto myönnettiin suunnittelijaryhmälle Ines Kalliala, Julia Montin ja Marianne El-Khoury. Palkintosumma oli 1500 euroa. Palkinnon valitsijana toimi Dieselin luova johtaja Nicola Formichetti.

- Diesel-palkinto on jaettu jo lähes kymmenen kertaa, on ilo olla mukana luovuttamassa jo perinteeksi muodostunutta palkintoa, kommentoi Dieselin edustaja Alban Adam.

Aalto Award -palkinnon tuomaristo muodostui kansainvälisistä vieraista. Palkinnon saajan valitsivat For Fashion’s Sake -seminaarin kunniavieraat belgialaisen muotilehden A Magazine Curated by päätoimittaja Daniel Thawley, Nick Knight’s SHOWstudion toimittaja Lou Stoppard, brittiläinen hatuntekijä Stephen Jones, ranskalainen äänisuunnittelija Michel Gaubert ja amerikkalainen äänisuunnittelija Ryan Aguilar, saksalainen muotisuunnittelija Lutz Huelle ja London College of Fashion -korkeakoulun dekaani, Frances Corner.

Palkinnon tuli jakamaan Stephen Jones tyytyväinen ilme kasvoillaan. Palkinto myönnettiin Heini-Maria Hynyselle ja Elina Äärelälle.

- Saamme kaikki olla hyvin ylpeitä siitä mitä täällä näimme. Palkittavan suunnittelijaparin mallisto on ilo silmälle, siinä on sopivasti uutta ja vanhaa, perusteli tuomariston edustaja Jones.

Keväinen Näytös14 ja torstaina 22. toukokuuta järjestetty For Fashion Sake -seminaari ovat osa suomalaisen muodin tapahtumaviikkoa Pre Helsinki -tapahtumaa.

Näytöksen tuotannosta vastasi maisteriopiskelijoista koottu tuotantotiimi, jonka vetäjänä toimii tuottaja, vieraileva opettaja Susse Roos. Näytösmallistot ovat esillä ja lainattavissa PR-toimisto Toveri HKI:ssä 28.5.–12.7.2014.

Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopiston viestintä

Lisätietoja:

Tuomas Laitinen, lehtori
Vaatetussuunnittelu ja pukutaide
tuomas.p.laitinen@aalto.fi, 0409526024

Tehtävä: Suunnittele koje, joka mittaa silmän pupillista saatavaa informaatiota, analysoi sitä ja välittää tiedon älypuhelimella hoitohenkilöstön käyttöön. – Check!

Monialainen maisteriopiskelijoiden ryhmä Suomesta ja Yhdysvalloista otti innokkaasti vastaan haasteen, jonka esitti lastensairaala Sheikh Zayed Institute Washingtonista. (http://innovationinstitute.childrensnational.org/)

Aalto-yliopiston IDBM-opiskelijat (International Design Business Management) työskentelivät puolen vuoden ajan yhdessä MBA-opiskelijoiden kanssa, jotka tulivat American Universityn Kogod School of Business -kauppakorkeakoulusta Washingtonista. (http://www.american.edu/kogod/) Työn tilaaja oli paikallinen lastensairaala.

Työryhmä kehitti prototyypin mittarista, jonka avulla silmän pupillista voidaan tehdä monenlaisia diagnooseja, kuten mitata lääkeaineiden tai huumeiden määrää verenkierrossa tai tunnistaa lievä aivotärähdys.  Laite lähettää mittaustulokset puhelimen välityksellä lääkärille. Ulospäin mittari näyttää älypuhelimeen kiinnitetyltä lasten kaleidoskoopilta.  

Monialaista ja ripeää yhteistyötä

Viime syyskuussa käynnistyneen projektin osapuolet tapasivat lokakuussa Helsingissä ja helmikuussa Washingtonissa. Lisäksi yhteyttä pidettiin viikoittain yllä Skypen ja blogin välityksellä.

Dokumentoinnilla oli työskentelyssä tärkeä rooli, ja suunnittelu eteni ripeästi, kun kaikki osapuolet pysyivät jatkuvasti ajan tasalla. Vaikka kommunikointi verkon välityksellä olikin sujuvaa, osallistujat korostavat henkilökohtaisten tapaamisten merkitystä.

IDBM-opiskelijat toivat projektiin arvokkaan käyttäjälähtöisen näkökulman. He vastasivat laitteen muotoilusta sekä Android-ympäristössä toimivan graafisen käyttöliittymän suunnittelusta.

Lastensairaalan edustajat kiittävät projektia poikkeuksellisen tehokkaaksi, koska siinä kehitettiin yhtä aikaa niin laitteen toimintaa ja muotoilua kuin liiketoimintasuunnitelmaa ja markkinointiakin.  

Laitteella uskotaan olevan kysyntää markkinoilla. Pupillimittari on ensisijaisesti tarkoitettu lääkäreiden seulontatyökaluksi, jonka avulla voidaan määritellä potilaan jatkohoidon tarve.  Mutta helppokäyttöisyytensä ansiosta sen uskotaan soveltuvan myös vähemmän ammattimaiseen käyttöön esimerkiksi ensihoitotilanteisiin.

Aalto-yliopistosta oli mukana neljä IDBM-ohjelman opiskelijaa muotoilun, insinööritieteiden ja kauppatieteiden aloilta: Alexander Rodichev, Ilari Laitinen, Hanna Poranen ja Sooa Hwang.  Ohjaajina toimivat professori Mark Clark, American Universitysta ja lehtori Daniel Graff Aallosta. Lastensairaalaa edustivat lääketieteen tohtori Julia Finkel ja työn teknisestä osuudesta vastannut Carolyn Cochenour.

Kogodin MBA-opiskelijat jatkavat pupillimittarin tuotteistamista ja laativat sille liiketoimintasuunnitelman. Laitteen toivotaan päätyvän markkinoille vuoden sisällä.

Opintoprojekti esitellään IDBM-ohjelman kevätkatselmuksessa Kulttuuritehdas Korjaamolla (Töölönkatu 51, Helsinki) perjantaina 23. toukokuuta kello 14–18. Tilaisuudessa esitellään kaikki lukuvuonna 2013–2014 valmistuneet IDBM-yritysyhteistyöprojektit. Tilaisuus on avoin yleisölle.

Lue lisää projektista Kogodin sivuilta:

http://www.american.edu/kogod/news/20140421_ksbnews_pupilometer.cfm

Näin ajattelee Aalto-yliopiston taidekoordinaattori, taiteen tohtori Tuula Isohanni, jonka tehtävänä on pohtia taiteen merkitystä Otaniemen kampusympäristössä.

Käynnissä on peräti 37 projektia, joilla parannetaan muun muassa alueen opastusta ja valaistusta sekä luodaan kohtaamispaikkoja eri alojen opiskelijoille ja työntekijöille. Tavoitteena on kehittää Otaniemestä viihtyisä yhteisö, jossa ihmiset oppivat tuntemaan toisensa.


‒ Ympäristön tuntemus ja siitä huolehtiminen auttavat ihmistä voimaan paremmin. Kun opiskelu on tiukkaa ja vaativaa, väliin tarvitaan elpymistä. Sitä voi tarjota liikkuminen Otaniemen monipuolisessa ympäristössä, pohtii Tuula Isohanni.

Tuula Isohannin koordinoimiin taideprojekteihin haetaan ideoita ja toteuttajia esimerkiksi opiskelijoille suunnatuilla kilpailuilla ja vaihtuvilla näyttelyillä. Yksi projekteista on parhaillaan avoinna oleva The Next Chapter -näyttely, jossa Aaltoliike-kurssin opiskelijat ideoivat kirjastojen poistokirjoista valaisimia, huonekaluja ja taideteoksia. Opiskelijakilpailun kautta valittiin myös Otaniemen ostoskeskuksen ympäristöön tuleva Valoaalto -teos, joka toteutettaneen ensi keväänä.

Valaistus kuntoon ensin

Korjauslistan kärkeen Isohanni nostaa opasteet, valaistuksen sekä rakennusten ulkovalaistuksen. Opiskelijat ovat Otaniemessä pääosin pimeimpään vuodenaikaan ja huono valaistus on alueella todellinen ongelma.

‒ Koska Otaniemeä ei ole pilattu valosaasteella, tämä antaa meille mahdollisuuden luoda mietittyä, älykästä valoa oikeisiin paikkoihin. LED-valaistukseen erikoistunut professori Liisa Halonen tutkimusryhmineen on avainasemassa uudenlaisen valaistuksen kehittämisessä, kertoo Isohanni.

Espoon kaupunki on saanut valaistuksen suunnitteluun EU-rahoitusta ja Otaniemen valaistus suunnitellaan osana projektia. Valaistuksella haetaan Espoolle myös erottuvuutta: Otaniemi hohtaa hillitysti, kun Laajalahden vastarannalla loimottaa ylivalaistu Helsinki. 

Otaniemen kampus on rakennettu pääosin 1950‒70-luvuilla väljästi. Maisemaa hallitsevat maantiemäiset kadut sekä laajat parkkialueet. Paikkaan orientoitumista vaikeuttaa ympäristön samankaltaisuus: punatiilisiä rakennuksia on vaikea erottaa toisistaan ja laajat nurmikentät tekevät alueesta vaikeasti hahmotettavan. Meri on piiloutunut pusikkojen taakse.

Isohanni toivoo, että Otaniemen kehittämiseen taiteen avulla luotaisiin pitkän tähtäimen suunnitelma ja opiskelijoille nimettäisiin paikat, joihin he voivat tuoda taidetta. Taiteilijoiden pitäisi päästä mukaan jo ympäristön suunnitteluprosessin varhaisessa vaiheessa, että taide palvelisi parhaalla tavalla ihmisen arkea.

‒ Kun kansainvälisillä huippuyliopistoilla on kovalla rahalla tehtyjä kampuksia, Otaniemien vahvuuksia ovat inhimillisyys, luonto ja hienot rakennukset, joissa on käsityön jälki. 


Tuula Isohanni on kansainvälisestikin tunnettu taidekoordinaattori. Toukokuun lopussa hänet on kutsuttu puhujaksi alan arvovaltaiseen konferenssiin, Transatlantic Dialoge: The role of artists and the arts for urban resilience Baltimoreen.

Lue lisää:

Next Chapter -näyttely 30.5. asti 
Concrete Garden ja Valoaalto-teos 
Otaniemen kampuksen taideprojektit 

Lisätietoa:

Tuula Isohanni
p. 050 571 8518
tuula.isohanni@aalto.fi

Aalto-yliopiston opiskelijoiden elektronisen taiteen teokset muuttavat katselijan aktiiviseksi osallistujaksi Happy Ever After -näyttelyssä Helsingin Kaapelitehtaalla toukokuussa. Näyttelyn teokset haluavat herättää keskustelua ihmisen riippuvaisuudesta teknologiaan ja jatkuvaan reaaliaikaiseen vuorovaikutukseen.

Teknologian kehitys mahdollistaa taiteen ja teknologian yhteen liittämisen kätevästi. Tämä heijastaa muutoksia jokapäiväisessä elämässä. Taide tulisikin vahvemmin nähdä muutosvoimana, joka vaikuttaa niin kulttuuriin kuin muotoiluun.

– Taiteen ja teknologian yhdistämisessä ei sinänsä ole mitään uutta, mutta taidemaailmassa se jää vähemmälle huomiolle – siksi tällaista tekemistä on tärkeä tuoda esiin, sanoo näyttelyn kuraattori ja opettaja, mediataiteilija Andy Best.

Näyttely koostuu kahdeksan taide ja teknologia -sivuaineessa opiskelleen opiskelijan teoksesta. Monet teoksista ovat vuorovaikutteisia, joten ne vaativat yleisöltä osallistumista ja hieman vaivannäköäkin. Parhaassa tapauksessa teokset saavat osallistujan pohtimaan omaa läsnäoloaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa niin taiteessa kuin median ja teknologian käytössäkin.

Näyttelyn teokset ovat toteuttaneet Gabriel Wong, Olli Romppanen, Jinhee Kim, Niklas Kullström, Eunyoung Park, Heun Park, Barbara Rebolledo ja Ian Tuomi. Toisena kuraattorina on toiminut taiteilija Matti Niinimäki.

Happy Ever After -näyttely Kaapelitehtaan Turbiinisalissa 17.-29.5., Tallberginkatu 1, Helsinki. Avoinna kello 12-18, vapaa pääsy.

Lue lisää:

http://mediafactory.aalto.fi/happy-ever-after/

http://artandtech.aalto.fi/

Näkymä lännestä, hankesuunnitelma, kuva Verstas Arkkitehdit Oy.
 
Aalto-yliopiston Otaniemen kampus muuttaa muotoaan lähivuosina. Tällä hetkellä katujen ja parkkipaikkojen hallitsemasta aukiosta Otakaari 1 -rakennuksesta länteen on muovautumassa Otaniemen kampusalueen keskus. Alueelle ja sille nousevalle uudisrakennukselle etsittiin uutta ilmettä viime syyskuussa päättyneessä Campus 2015 -arkkitehtuurikilpailussa. Kilpailun voittajaksi valittiin Verstas Arkkitehdit Oy:n laatima ehdotus nimeltä Väre, jonka pohjalta suunnittelu nyt etenee.

Uuden rakennuksen suurimmaksi käyttäjäksi tulee Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, joka jo valmistelee muuttoa Arabiasta Otaniemeen. Tällä hetkellä on menossa rakennushankkeen kustannuslaskenta, ja yliopiston hallitus käsittelee rakentamisen aloittamista kesällä. Jos asiat etenevät suunnitellusti, ensimmäiset rakennustyöt alueella alkavat vuoden 2015 alussa ja vuonna 2017 Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu voi muuttaa Otaniemen kampukselle.

Kampusravintolasta keskeinen kohtaamispaikka

Uudisrakennus tulee muuttamaan kampusalueen tunnelmaa hyvään suuntaan.  Kun nykyistä tilaa hallitsevat liikenneväylät, uusi rakennus ja sen yhteyteen rakennettava metroasema tulevat muodostamaan toimivan kokonaisuuden Alvar Aallon suunnittelemien Otakaari 1:n ja kirjastorakennusten kanssa. Rakennusten rajaama tori liiketiloineen muodostaa tärkeän kohtaamispaikan koko Otaniemen yhteisölle.  Uudisrakennuksen läpäisevä julkinen tila yhdistää torin T-talon suuntaan. Aalto-yliopisto-nimen saavan metroaseman tilalliseen ja taiteelliseen ilmeeseen toivotaan vielä voitavan vaikuttaa.

Rakennukseen tulee modernien opetus- ja työskentelytilojen lisäksi uusi monikäyttöinen kampusravintola. Tila muuntuu lounasaikojen ulkopuolella ravintolasta vuorovaikutteisiksi opiskelijoiden, tutkijoiden ja henkilökunnan työ- ja oleskelutiloiksi. Arabian kampukselta Otaniemen uudisrakennukseen muuttaa myös legendaarinen opiskelijaravintola Kipsari.

Työpajoja opiskelijoille ja henkilöstölle

Otaniemen kampuksen suunnittelu on koko yliopistolle suuri haaste. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun yhteisö on osallistunut aktiivisesti suunnitteluun.

Uudet tilat tulevat mahdollistamaan Aalto-yliopiston tavoitteiden mukaisesti monipaikkaisen opiskelun ja työn tekemisen ja tehostamaan merkittävästi tilojen käyttöä. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa on koko yhteisön voimin pohdittu oppimisen ja työskentelyn tilantarpeita. Työssä syntynyttä aineistoa hyödynnettiin myös arkkitehtuurikilpailun kilpailuohjelmassa.

Aalto-yliopiston Otaniemen uudisrakennuksen projektipäällikkö Tapio Koskinen vastaa myös Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opetuksen ja tutkimuksen tilojen kehityksestä. Koskinen on järjestänyt Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa säännöllisesti muun muassa työpajoja ja tilakahvila-tilaisuuksia, joissa opiskelijat ja henkilökunta ovat tavanneet hankkeen valmistelun parissa työskenteleviä aaltolaisia.

Töiden välinen vuoropuhelu tuo esille Aalto-yliopiston opinnoille ja tutkimukselle ominaisen yhteiskunnallisen monialaisuuden.

Opiskelijoiden töissä pohditaan esimerkiksi sitä, miten Helsingin uuden lastensairaalan odotustilat tukisivat parhaiten pienten potilaiden hyvinvointia. Entä miten kaivosyhtiö Talvivaaran johtajat onnistuivat kriisitilanteessa dialogikäytännöissään?

Monet työt visioivat parempia tulevaisuuden kaupunkeja. Millainen sähköauton latauspiste toimisi parhaiten suomalaisissa kaupungeissa? Miten skeittipuisto saadaan parhaiten sopimaan maisemaan? Entä miten älypuhelimet valjastetaan liikennetutkimuksen välineiksi?

Näyttelyssä pääsee kokeilemaan myös rasistista interaktiivista tietokoneinstallaatiota, joka herättää keskustelua laittamalla kävijät kasvojen erityispiirteiden mukaan paremmuusjärjestykseen. Lisäksi esillä on monipuolinen näkymä muotiin ja muotoiluun.

Aalto-yliopiston opiskelijat ja alumnit ovat vahvasti mukana Masters of Aalto -kokonaisuuden rakentamisessa. Heidän suunnittelemiaan ovat muun muassa näyttelyn arkkitehtuuri, tapahtuman visuaalinen ilme ja verkkosivut.

Seuraa Masters of Aallon etenemistä osoitteessa moa.aalto.fi.

Masters of Aalto 16.5.−1.6.2014, Eteläesplanadi 22, Helsinki. Näyttely on avoinna ma-pe klo 11-19 ja viikonloppuisin klo 12-17. Vapaa pääsy.

Masters of Aalto -tapahtuman tuotannossa on huomioitu ympäristö. Tapahtuma hyödyntää Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen Ekokompassi -järjestelmää.

Lisätietoja:
Tuottaja Tarja Peltoniemi, tarja.peltoniemi@aalto.fi, +358505323817

Osallistuvien opiskelijoiden esittelyvideoita:

Työt ovat esillä Aaltoliike-kurssin The Next Chapter -näyttelyssä Otaniemessä 12.–30. toukokuuta.

Aaltoliike on vuosittain toteutettava kaikille Aalto-yliopiston maisteriopiskelijoille avoin tuotesuunnittelukurssi, jonka teemana oli tällä kertaa kestävä kehitys. Tehtävänä oli ideoida uusi elämä kirjoille, jotka oli poistettu kirjaston kokoelmista. – ­Vai muuttuvatko kirjat arvottomiksi saatuaan häädön hyllypaikaltaan?

Opiskelijat tarttuivat kirjoihin uudella otteella: tutut elementit eroteltiin, niitä tutkittiin, niillä leikittiin ja lopulta ne järjestettiin uudelleen. Kurssilla perehdyttiin kestävän kehityksen menetelmiin tuotesuunnittelussa, prototypointiin, taiteen ilmaisukeinoihin kuten origamitekniikoihin sekä suunnittelutyön immateriaalioikeuksiin. Studiotyöskentelyn lisäksi opetusohjelmassa oli asiantuntijaluentoja, taiteilijavierailuja ja ekskursioita.

Maaliskuussa alkaneen kurssin huipennuksena syntyi toukokuinen The Next Chapter -näyttely, jossa on esillä poistokirjoista muotoiltuja uusia esineitä: valaisimia, huonekaluja, koruja ja taideteoksia.

Tänä vuonna Aaltoliikkeeseen osallistui kymmenen opiskelijaa Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta: Tony Dianoff, Sami Huuskonen ja Mari Kemppinen International Design Business Management -ohjelmasta; Yi Huang, Terhi Isokuortti, Susanna Junttila, Tuiti Paju; Nan Yu ja Jian Zhu tekstiilitaiteen koulutusohjelmasta sekä Zheli Wang tilasuunnittelun koulutusohjelmasta.

Opettajana toimi TaM, taidepedagogi Laura Isoniemi. Mukana kurssin toteutuksessa oli myös Aalto-yliopiston kampusten taidekoordinaattori, TaT Tuula Isohanni.

Näyttelyn avajaisia vietetään maanantaina 12. toukokuuta kello 15–19. Näyttelyn avaa Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Anna Valtonen.

The Next Chapter -näyttely 12.5.–30.5.2014.

Otakaari 15, 02150 Espoo

Avoinna: ma–pe 11–19
sekä poikkeuksellisesti myös lauantaina 17.5. kello 10–17

‒ Tämä on erittäin hienoa, että olemme saaneet kutsun ammattilaistapahtumaan ja mahdollisuuden viedä äänisuunnittelun osaamistamme osaksi kansainvälistä näyttelyä, toteaa tuottaja Pipsa Asiala.

Ääniä Suomesta -näyttely muodostuu neljästä installaatiosta, jotka edustavat Suomen luonnon ja kulttuurin eri näkökulmia. Vieraat saavat tehdä aistinvaraisia ja leikillisiä kokeiluja audiovisuaalisen tekniikan avulla.

Näyttelyn digitaalitekniikkaa hyödyntävät installaatiot on valmistanut Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun seitsemän uuden median maisteriopiskelijaa. Opiskelijat ovat Jairo Acosta, Juan Duarte, Kirsi Ihalainen, Saku Kämäräinen, Ari-Pekka Leinonen, Johanna Rotko ja Valtteri Wikström. Näyttelyn visuaalisen ilmeen on suunnitellut Kiia Beilinson graafisen suunnittelun kandidaattiohjelmasta.

Installaatioissa kuvataan Suomen luontoon ja sen tunnelmaan liittyviä kokemuksia. Ainutlaatuinen suomalainen puu yhdistyy erilaisiin äänielementteihin. Yleisö voi aistia suomalaisen saunan myyttisiä ja hienovaraisia ääniä. Tulen, veden ja höyryn sekä erilaisten luonnonvoimien liikkeet tuodaan esille äänen kautta.

Yhdessä nämä uudelleentulkinnat luonnosta muodostavat aistikokemuksen, joka ylittää näyttelyesineiden rajat. Äänikokemukset avaavat uusia näkökulmia suomalaisuuden ja suomalaisen elämän perinteisiin elementteihin ja niiden avulla näemme luonnon toisin.

Ääniä Suomesta, 1.–6. toukokuuta 2014, Spiral-rakennus, Tokio, Japani

Lisätietoja: 


Tuottaja Pipsa Asiala
pipsa.asiala@aalto.fi
p. 050 368 4688
Aalto-yliopisto, Medialaboratorio

Lisätietoja Tokyon Spiral-rakennuksesta: http://www.spiral.co.jp/en/shop_restaurant/spiral_garden/