Seminaarissa haettiin malleja, joilla kaupungistumisen haasteita voidaan ratkaista palvelukeskeisen logiikan avulla.

Seminaarissa tarkasteltiin palvelukeskeisen ajattelun kautta, miten muun muassa työnteko ja oppiminen ovat muuttumassa, ja miten se vaikuttaa kaupungistumiseen. Seminaarin järjestäjän, palveluarkkitehtuurin professori Jarmo Suomisen mukaan tavoitteena on määrittää tulevaisuuden kaupunkisuunnitteluun, arkkitehtuuriin ja muotoiluun uusia työtapoja, joissa korostuu vuorovaikutus asiakkaiden kanssa.

- Haluamme kääntää perinteisen ajattelun ja tuoda keskusteluun uuden näkökulman, joka korostaa olemassa olevien rakennusten ja tilojen hyödyntämistä uudella, kestävämmällä tavalla. Tarkastelemme rakennusta palvelualustana. Sen merkitys syntyy jatkossa siitä, kuinka hyvä sosiaalinen tiiviys sillä on, ja miten hyvin se osaltaan voi luoda yhteistä arvoa käyttäjilleen, Suominen toteaa.

Suomisen mukaan keskeistä on löytää tapoja saada ympäristöjen käyttäjät mukaan suunnitteluun. Tarkoitus on haastaa perinteinen, tuotantolähtöinen muotoiluajattelu, jossa käyttäjät ovat suunnittelun kohteita. Palvelukeskeisessä mallissa asiakkaista tulee osapuolia, ja kohdetta ja sen käyttötapoja suunnitellaan yhdessä.

Kaupunki palveluna -seminaari oli jatkoa Aalto-yliopiston ja Tongji-yliopiston lokakuussa Shanghaissa järjestämälle Radical Design Week – City on Demand -seminaarille ja työpajoille. Shanghain seminaarin tuloksena tunnistettiin uusi kaupungistumisen malli, jossa tuotelähtöisestä ajattelusta voidaan siirtyä palvelukeskeiseen.

Seminaarin yhteydessä TUAS-talossa avattiin myös Tongji-yliopiston yhteyspiste Tongji Lounge, joka toimii palvelukeskeisen logiikan esimerkkinä Aalto-yliopiston kampuksella. Tongji Loungen konseptia luodaan kiinalais–suomalaisena yhteistyönä ja sen ei ole määrä rajoittua yhteen tilaan ja rakennukseen, vaan tarjota jatkossa palveluja eri puolilla Otaniemen kampusta. 

Tongji Lounge avautui Otaniemen kampuksella (21.11.2014) >>

Lisätietoja:

Professori Jarmo Suominen, Aalto-yliopisto, 044 304 9465, jarmo.suominen@aalto.fi
Projektipäällikkö Krista Kinnunen, Aalto-yliopisto, 050 385 4555, krista.kinnunen@aalto.fi

Tongji Lounge on Tongji-yliopiston näyteikkuna Suomessa ja portti Kiinaan Aalto-yliopistolle ja sen kumppaneille. Aalto-yliopiston ja Tongji-yliopiston rehtorit Tuula Teeri ja Pei Gang vihkivät tilan käyttöön torstaina iltapäivällä.

- Aalto-yliopisto on ollut aktiivisesti läsnä Tongji-yliopiston kampuksella ja Shanghaissa jo lähes viiden vuoden ajan. Saamamme huomio osoittaa, että voimme tarjota tärkeän yhteyspisteen oman väkemme ja kumppaneidemme lisäksi myös lukuisille muille toimijoille. Tongji Loungen myötä uskon, että Tongji-yliopiston merkitys Otaniemessä ja Suomessa näkyy jatkossa vastaavasti. Yhteistyön symmetria korostuu nyt aivan uudella tavalla, iloitsi rehtori Tuula Teeri.

- Toivomme, että Aalto-yliopistossa opiskelevat kiinalaiset, suomalaiset ja kansainväliset opiskelijat löytävät Tongji Loungen, ja että he voivat tuntea sen kodikseen. Hyödyntäkää Tongji Loungea ja sen suomia mahdollisuuksia ja muistakaa ennen kaikkea nauttia opiskeluajastanne, yhteistyöstä ja asioiden jakamisesta, kannusti rehtori Pei Gang.

Aallosta on ollut Aalto Tongji Design Factoryn kautta toistaiseksi vaihdossa yli sata opiskelijaa, opettajaa ja tutkijaa. Siitä on tullut keskeinen vierailukohde myös muun muassa suomalaisille yrityksille ja ministereille. Tongji Lounge syventää yliopistojen välistä tutkimus- ja opetusyhteistyötä ja lisää Aallon ja sen kumppaneiden liiketoimintayhteistyön edellytyksiä Kiinassa.

Korkea-arvoisia tunnustuksia yhteistyölle

Aiemmin tällä viikolla Suomen tasavallan presidentti myönsi Tongji-yliopiston rehtori Pei Gangille Suomen Leijonan I luokan komentajamerkin kiitokseksi poikkeuksellisesta panoksesta Kiina–Suomi-yhteistyön edistämiseen yliopistokoulutuksessa, innovoinnissa ja muotoilussa. Samalla tasavallan presidentti myönsi Tongji-yliopiston professori Lou Yongqille  Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin.

Aiemmin syksyllä emeritusprofessori Yrjö Sotamaalle myönnettiin Kiinan Chinese Government Friendship Award -kunniapalkinto. Se on Kiinan korkein ulkomaalaisille asiantuntijoille myöntämä tunnustus.

Wearable Technology Design -näyttelytyöt edustavat Aalto-yliopiston monialaista suunnittelua, jossa teknologia, muotoilu ja taide yhdistyvät uudenlaisiksi muotoilukonsepteiksi ja prototyypeiksi. Mukana on muun muassa ortopedinen painoa tarkkaileva kenkä, veden alla lämmitettävä sukelluspuku, tekstiilipohjaisia käyttöliittymiä musiikin kuunteluun sekä kantajan kehon ja fysiologian kanssa vuorovaikutteisia pukuja.

– Pitkäjänteinen tutkimus ja opetuksen kehitystyö ovat nostaneet Aalto-yliopiston innovatiivisten tekstiilien suunnittelun eturintamaan, sanoo professori Teemu Leinonen, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta.

Parhaimmillaan muotoilun ja teknologian synteesistä rakentuu uutta liiketoimintaa.

Yksi näyttelyssä mukana oleva esimerkki tästä on innovatiivisia tekstiilejä hyödyntävä startup-yritys LeeLuu Nightlights. Idea kosketukseen reagoivista lasten yölampuista lähti liikkeelle muotoilun laitoksen interaktiivisen suunnittelun kurssilta. LeeLuun perustajat Emmi Pouta, Hanna Markgren, Lisa Gerkens ja Sagnhyun Ryu kehittivät liikeideaansa Aallon kasvuyritysten Summer of Startups -ohjelmassa ja voittivat pääsyn Lontoon TechCrunch Disrupt -tapahtumaan. Parhaillaan tekijät viimeistelevät lelumaisen yölampun tuotantoprototyyppiä.

– Näyttely konkretisoi hyvin Aalto-yliopiston tehtävää tuoda eri alojen osaajat yhteen ja synnyttää osaamisvaltaista yritystoimintaa. Yrittäjyys ja verkostoituminen ovat yhä tärkeämpiä kilpailuvaltteja kansainvälisillä kentillä, näkee Leinonen.

Näyttelyn ovat kuratoineet laboratorioinsinööri Jussi Mikkonen ja tutkija Salu Ylirisku Aalto-yliopiston muotoilun laitokselta.

Wearable Technology Design -näyttely esittäytyy Euroopan kuudennen innovaatiohuippukokouksen yhteydessä Altiero Spinelli -rakennuksessa 17.‒21. marraskuuta. Kutsujana ja tukijana on euroedustaja Henna Virkkunen. Näyttely on avoinna Euroopan parlamentissa toimiville ja vierailijoille.

Lisää kuvia puettavasta elektroniikasta ja e-tekstiileistä

Lisätiedot:

Professori Teemu Leinonen
p. 050 351 6796
teemu.leinonen@aalto.fi

Professori Pirjo Hirvonen
p. 050 363 6011
pirjo.hirvonen@aalto.fi

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Kuvat: (ylh) George Atanassov,  Kerttu Malinen

Tavoitteena on aikaansaada uutta yhteistyötä ja liiketoimintaa Kiinassa muun muassa oppimisen, elämisen, ja työskentelyn ympäristöjä koskevissa ratkaisuissa.

– Kaupungistumisen haasteita ei ratkaista pelkästään uutta rakentamalla, vaan myös olemassa olevan ympäristön käyttöä tulee pystyä tehostamaan. Kiinassa on herätty kaupunkikehityksen haasteisiin. Tämä tarjoaa uusia, monipuolisia markkinoita suomalaiselle osaamiselle, sanoo palveluarkkitehtuuriin erikoistunut professori Jarmo Suominen Aalto-yliopistosta.

Tavoitteena on kehittää kiinalaisten kanssa suomalaiseen muotoiluosaamiseen perustuvaa yhteistyötä, jonka tuloksena voidaan tuottaa kustannustehokkaampia ja ihmiskeskeisempiä elinympäristöjä. Hanke on osa Aalto-yliopiston laajaa, parempia elinympäristöjä luovaa Living+ -ohjelmaa sekä Energizing Urban Ecosystems (EUE) RYM-hanketta.

Suomisen mukaan keskeistä on saada ympäristöjen käyttäjät mukaan suunnitteluun. Tarkoitus on haastaa perinteinen tuotantolähtöinen ajattelu, jossa käyttäjät ovat suunnittelun kohteita. Palvelukeskeisessä mallissa asiakkaista tulee osapuolia, joiden kanssa ympäristöjä ja niiden käyttötapoja suunnitellaan yhdessä.

Palvelukeskeisen suunnittelun esimerkkinä Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksen tiloissa avataan tänä syksynä Tongji Lounge. Se on Tongji-yliopiston näyteikkuna Suomessa ja portti Kiinaan niin Aalto-yliopistolle kuin sen kumppaneille.

Avaus Radical Design Weekissä Shanghaissa 20.–24.10.

Aalto-yliopisto järjestää City on Demand – Kaupunki palveluna -seminaarin Radical Design Weekin aikana Shanghaissa 20.–24.10.2014. Seminaarin työpajoissa määritetään uusia työtapoja tulevaisuuden kaupunkisuunnitteluun, arkkitehtuuriin ja muotoiluun sekä tunnistetaan niiden nousevia markkinoita Kiinassa. Suomesta mukana kehitystyössä ovat Espoon kaupunki, Rovio, KONE ja Flexim Security Oy. Mukana ovat myös Massachusetts Institute of Technology MIT Yhdysvalloista sekä Royal College of Arts Lontoosta. Radical Design Weekin takana ovat Aalto-yliopisto, Tongji-yliopisto ja Radical Design Week -säätiö.

Lisätietoja:

Professori Jarmo Suominen
p. 044 304 9465
jarmo.suominen@aalto.fi

Projektipäällikkö Krista Kinnunen
p. 050 385 4555
krista.kinnunen@aalto.fi

radicaldesignweek.com
facebook.com/radicaldesignweek
twitter.com/rdwshanghai

Frankfurtin kirjamessuilla vierailee kymmeniä koululuokkia opettajineen. He pääsevät messukäyntinsä aikana pelaamaan uudenlaista FINNLAND.HOT. -oppimispeliä, jossa tehdään hauskoja, toiminnallisia ja tutkivia tehtäviä eri puolilla messualuetta. Tehtävät sijoittuvat paikkoihin joissa Suomi esittäytyy.

Peli on syntynyt Aalto-yliopiston koordinoiman we.learn.it -yhteistyöhankkeen tuloksena, ja se on rakennettu suomalaisten opettajien kehittämälle SmartFeet-alustalle.

Mobiilipeliä pelataan yhdessä

Koululaisista muodostuvien joukkueiden pelivälineenä ovat tabletit. Pelaajat avaavat tehtävät virtuaaliselta pelilaudalta ja palauttavat vastauksensa vastuuopettajalle, joka arvioi vastaukset online-tilassa.

Mobiiliteknologia mahdollistaa reaaliaikaisen seurannan pelialustalla, vaikka joukkueet ovat eri puolilla messualuetta.

SmartFeet-alusta nojaa uuteen pedagogiikkaan, jossa puhelimet ja tabletit tukevat kokemuksellista ja tutkivaa oppimista. Pelien avulla oppiminen voidaan siirtää koulun seinien ulkopuolelle autenttiseen ympäristöön. Opettaja voi helposti itse rakentaa oman pelin oppilailleen.

SmartFeet on jo käytössä useissa suomalaisissa kouluissa alakouluista yliopistoihin. Oppilaat ovat olleet innoissaan uudesta tavasta oppia.

– Peli oli tosi hauska. Siinä oppi ihan huomaamattaan. Kivointa oli yhdessä tekeminen, kommentoi viidesluokkalainen Teemu pelin jälkeen.

Eurooppalaista yhteistyötä

EU-rahoitteinen we.learn.it tarjoaa Euroopan laajuisesti kouluille mahdollisuuden kehittää innovatiivisesti opetusta yhdessä yli koulurajojen niin sanottujen tutkimusmatkojen muodossa.

–Tavoitteena on rikastuttaa koulutyötä, luoda oppimisen iloa ja innostusta tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Frankfurtissa toteutettava FINNLAND. HOT. -peli on esimerkki pedagogisesti edistyneestä kokonaisuudesta, jossa yhdistyvät autenttisessa ympäristössä tutkivaa otetta vaativat tehtävät, pelillisyys ja opitun reflektio, sanoo hankkeen koordinaattori Anna-Kaarina Kairamo Aalto-yliopistosta.

we.learn.it tuo koulujen tueksi tieteentekijöitä, taiteilijoita ja muita asiantuntijoita Aalto-yliopistosta ja eri puolilta Eurooppaa. Aallosta hankkeessa ovat olleet mukana Design Factory, LUMA-keskus Aalto, Tutkimuksen ja opetuksen strateginen tuki sekä joukko tutkijoita ja opettajia eri puolilta yliopistoa.

FINNLAND.HOT.-peli on osa FINNLAND.COOL.-teemavuotta. Peliin voi tutustua Classroom of the Future -osastolla Frankfurtin kirjamessuilla 8.–12. lokakuuta. we.learn.it -hanke on messujen Classroom of the Future -partneri.

Lisätietoja:

Anna-Kaarina Kairamo, p. 050 560 5313, anna-kaarina.kairamo@aalto.fi
SmartFeet-pelialusta Riku Alkio, p. 050 531 8044, riku.alkio@lentavaliitutaulu.fi

Graafisen suunnittelun maisteriopiskelijat Jinhee Kim, Anssi Kokkonen ja Tommi Leskinen muodostavat työryhmän, joka suunnitteli visuaalisen ilmeen Frankfurtin kirjamessujen vuoden 2014 teemamaalle, Suomelle.

Suunnittelun pohjaksi annettiin kaksi sanaa: Finnland ja Cool. Ne olivat Suomen teemamaahankkeen virallinen slogan.

Opiskelijat halusivat työssään huomioida aakkoset – peruspilarit, joiden varaan kirjallisuus kuin kirjallisuus rakentuu. 

– Pojat tekivät valtavan työn perehdyttäessään minua suomalaisuuteen aakkosten kautta. En ymmärtänyt esimerkiksi, mitä ”sisu” tarkoittaa. Tai mitä ihmettä on ”perkele”, korealainen Jinhee Kim kertoo.

Valtava tila haltuun

Kim, Kokkonen ja Leskinen halusivat luoda logon lisäksi visuaalisen kokonaisuuden, joka nousee esille maailman suurimmilla kirjamessuilla.

– Frankfurtin seitsemässä messuhallissa on uskomaton määrä erilaista visuaalista viestintää. Kilpailevia viestejä on paljon, ja tilan valtavuus oli otettava suunnittelussa huomioon.

Opiskelijat työskentelivät vahvasti aakkosten kirjaimistolla pelaten, kuvia välttäen. He ideoivat, mitä Suomi yhdellä kirjaimella voi kertoa suomeksi, saksaksi, ruotsiksi, englanniksi tai saameksi. B voi olla blomma, blondi, bibliotek tai vaikkapa blue.

– Lähdimme suunnittelutyössä liikkeelle hyvin pienestä, yhdestä kahden sanan sloganista, ja rakensimme sen ympärille laajan konseptin.

Lopputuloksena oli ehdotus, jonka asiakas, kirjallisuuden vientiorganisaatio Finnish Literature Exchange FILI, valitsi käyttöönsä.

Visuaalisen ilmeen varaan syntyi materiaalipaketteja, käyntikortteja, kirjanmerkkejä, tarroja ja lehtiöitä, kampanjajulisteita. Tarvittiin graafista ohjeistoa, logotiedostoja ja lisävärejä.

Aakkosten varaan syntyi myös animaatio, jossa kirjaimet vaihtuvat, ja kuva Suomesta rakentuu niin tangon kuin kantelemusiikin säestämänä, löylyä heitetään ja maksuttomasta korkeakoulutuksesta iloitaan.

Visuaalisen ilmeen kokonaisuus on nyt messuyleisön arvioitavana Suomen teemapaviljongissa, osastolla 5.0 A79.

Teksti: Tiiu Pohjolainen

Tila- ja kalustesuunnittelun maisteriopiskelijat Natalia Baczynska Kimberley, Nina Kosonen ja Matti Mikkilä saivat Suomen messuosaston suunnitteluun inspiraation messujen sloganista: FINNLAND. COOL. Tavoitteena oli viileän rauhallinen ensivaikutelma, joka lähemmin tutustuttaessa ja tilassa liikkuessa avautuu kävijälle asteittain. Myös suomalaisen kirjaston arvot, ihmislähtöisyys ja tasa-arvoisuus, ovat inspiroineet suunnittelijakolmikkoa.

Paviljonki koostuu kuudesta kehästä, jotka paljastavat sisältönsä, tunnelmansa ja yllätyksensä vasta sisään astuttaessa. Näyttelyt, esiintymislava katsomoineen ja kahvila rakentuvat kukin oman kehänsä yhteyteen. Arkkitehtoniset ja monumentaaliset kehät ovat rakenteellisesti kevyitä ja näyttävät leijuvan tilassa. Niiden puhdasmuotoisuus ja vaaleus luovat rauhallisen ympäristön näyttelyjen sisällölle.

Esillä uusia teoksia Aalto-yliopistolta

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kustantamo Aalto ARTS Books osallistuu viidettä kertaa Frankfurtin kirjamessuille Suomen yhteisosastolla. Tänä vuonna mukana ovat myös muut suomalaiset tiedekustantajat, ensi kertaa yhdessä messuilla.

Esillä ovat Aallon kustantamon uusimmat kirjat, kuten uudistettu painos professori Pekka Korvenmaan kirjasta Finnish Design. Brittiläisen Victoria & Albert -museon kanssa toteutettu teos on Aalto ARTS Booksin ensimmäinen kansainvälinen yhteiskustanne. Kirjoittaja Pekka Korvenmaa osallistuu Suomen messupaviljongissa myös muotoiluaiheiseen keskustelutilaisuuteen, jonka järjestää Design Forum Finland.

Aalto-yliopiston valokuvataiteilijoita edustava Helsinki School julkistaa messuilla 20-vuotisjuhlakirjan. Juhlateos koostuu esseistä ja portfolioista, joissa valotetaan Helsinki School -näyttelytoiminnan historiaa, ja luodaan myös katsaus tulevaan sekä siihen, miten tämä valokuvataiteen lähestymistapa muokkaantuu tekijöidensä kautta. Teoksessa on yli 200 taidevalokuvaa sekä kirjoituksia merkittäviltä eurooppalaisilta valokuvakuraattoreilta.

Aalto ARTS Books on mukana Frankfurtin kirjamessuilla 8.10.—12.10.2014 suomalaisten kustantajien yhteisosastolla 5.0 A79.

Teemamaana Suomella on messuilla laaja kustantajien osasto, kirjallista ohjelmaa, 2 300 neliön teemapaviljonki sekä muita kulttuuritapahtumia. Maamme suurinta kulttuurivientitapahtumaa koordinoi kirjallisuuden vientiorganisaatio FILI.

Yliopiston läsnäolo Frankfurtin kirjamessuilla näkyy monin tavoin. Saksalaisten koulujen oppilaat tutustuvat messuilla muun muassa FINNLAND.HOT. -pelin innoittamana suomalaiseen kulttuuriin. Uudenlainen oppimispeli sisältää toiminnallisia tehtäviä, joita oppilaat suorittavat eri puolilla messualuetta.

Peli on syntynyt Aalto-yliopiston koordinoiman we.learn.it -yhteistyöhankkeen tuloksena ja se on rakennettu suomalaisten opettajien kehittämälle SmartFeet-alustalle. EU-rahoitteinen we.learn.it tarjoaa Euroopan laajuisesti kouluille mahdollisuuden kehittää innovatiivisesti opetusta yhdessä yli koulurajojen niin sanottujen tutkimusmatkojen muodossa.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kustantamo Aalto ARTS Books osallistuu viidettä kertaa Frankfurtin kirjamessuille. Esillä ovat kustantamon uusimmat kirjat, kuten yhteistyössä maineikkaan Victoria & Albert -museon kanssa toteutettu uudistettu painos Pekka Korvenmaan Finnish Design -kirjasta. Lisäksi yliopiston professori Pekka Korvenmaa osallistuu Suomen messupaviljongissa design-keskusteluun, jonka järjestää Design Forum Finland.

Aalto-yliopiston valokuvataiteilijoita edustava Helsinki School julkaisee messuilla 20-vuotisjuhlakirjansa. Juhlateos koostuu esseistä ja portfolioista, joissa luodaan katsaus Helsinki Schoolin toiminnan historiaan, mutta suunnataan myös tulevaan ja siihen, miten tämä valokuvauksen lähestymistapa muuntuu tekijöidensä kautta. Teoksessa on yli 200 kuvaa valokuvataiteilijoilta ja kirjoituksia merkittäviltä eurooppalaisilta valokuvakuraattoreilta.

Kirjamessujen teemamaan visuaalisen ilmeen, FINNLAND. COOL., ovat suunnitelleet graafisen suunnittelun opiskelijat Jinhee Kim, Anssi Kokkonen ja Tommi Leskinen. Suomen 2300-neliöisen messupaviljongin puolestaan suunnittelivat tila- ja kalustesuunnittelun maisteriopiskelijat Natalia Baczyńska Kimberley, Nina Kosonen ja Matti Mikkilä.

Paviljonki 5.0 A79 täyttyy suomalaisista ja aaltolaisista Frankfurtin kirjamessuilla 8.–12.10.2014.

Lue myös nämä:
Messupaviljonki kokoaa suomalaiset yhteen Frankfurtissa
A niin kuin aamu. B niin kuin bibliotek.
Frankfurtin kirjamessuilla tartutaan uuteen suomalaiseen oppimispeliin

Projektin tarkoituksena on tutkia, suunnitella ja valmistaa uusia keittiökalusteita täydentäviä osia ja välineitä sekä keittiössä käytettäviä ruoan säilytys, valmistus ja tarjoiluastioita.

Suunnittelun lähtökohtana on ajatus keittiöstä ennen kaikkea ruoanvalmistukseen tarkoitettuna työtilana, jossa työkaluina ovat kalusteet ja välineet. Lähtökohtana on myös ihmisten ruokailutottumusten muuttuminen samaan aikaan sekä yhä kansainvälisemmäksi, että paikallisemmaksi.

– Suunnittelussa otetaan huomioon myös ruokaan liittyvät ekologiset ja terveydelliset näkökohdat - luonnonmukaisesti tuotettu lähiruoka ja raaka-aineet sekä niiden säästeliäs ja vastuullinen käyttö, kertoo lehtori Martin Relander.

Keittiö on kalusteineen ja varusteineen yksi asunnon arvokkaimmista tiloista sekä paljon energiaa ja raaka-aineita kuluttava osa asuntoa.

- Ruoan ja raaka-aineiden säästeliäs käyttö, lajittelu ja hävittäminen ovat vastuullisen ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta tärkeitä kysymyksiä, sanoo projektin assistentti Noora Liesimaa.

Counterculture-projektin tulokset ja prototyypit esitellään Habitare-messuilla 10. - 14. syyskuuta Aalto-yliopiston osastolla 7p36. Projektissa ovat mukana professori Jouko Järvisalo, lehtori Martin Relander ja assistentti Noora Liesimaa.

Kilpailun finaalivaiheeseen valittiin tänä vuonna viisi työtä. Kilpailun teema May Day kutsui kehittämään ja toteuttamaan ajatuksia kesäisellä huviretkellä tai piknikillä tarvittavista rakenteista ja esineistä. Työn tuli henkiä toimivuutta, estetiikkaa ja iloista seurustelua.

Messukeskuksen ja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun nyt 13. kerran järjestämän suunnittelukilpailun päätuomariksi kutsuttiin ranskalainen arkkitehti Emmanuelle Moureaux.

Tuomaristo kiinnitti arvioinnissaan huomiota ehdotusten taiteelliseen, arkkitehtoniseen ja muotoilulliseen laatuun, yleisiin toiminnallisiin ja rakenteellisiin asioihin sekä kokonaisuuden kestävyyteen ja selkeyteen.

Kuva: Laura Tuorila ja PILVI. Kuvaaja Kimmo Brandt.

Emmanuelle Moureaux`n perusteluiden mukaan Laura Tuorilan kymmenistä valkoisista muovipusseista koostuva Pilvi tuo mieleen taivaalla liikkuvat pilvet. Teoksen ilmalla täytetyt muovipussit suodattavat valoa alla olevaan tilaan, ja teoksen rakenne on keveä ja runollinen.

Kuva: Johanna Brummer ja Heini-Emilia Saari, VIIVY. Kuvaaja Anne Kinnunen.

Johanna Brummerin ja Heini-Emilia Saaren Viivy-työn ydin on puolestaan valon ja varjojen leikki, joka jää muistumana päivän vietosta viipymään pimeässä hohtavaan kankaaseen. Vaihteleva sää ja valo nostavat esiin työn eri puolet, kun viltti mukautuu katokseksi tunnelman muuttuessa.

Habitare-suunnittelukilpailuun osallistui tänä vuonna yhteensä 66 työtä. Finaalin valittiin kilpailun voittanut työ Havina (Samuli Helavuo, Lahden Muotoilu- ja taideinstituutti), sekä kunniamaininnat saaneiden Pilven ja Viivyn lisäksi kaksi muuta työtä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta (Keinu/Krista Meskanen, Satu Niemi ja Annimaija Tarkkanen ja Paletti/Saara Inkeri Heikkilä).

Habitare-suunnittelukilpailun teema ja päätuomari vaihtuvat vuosittain. Viime vuosien teemoina ovat olleet Unitila (2013/voittaja Elina Ulvio),Oma Tila (2012/voittaja Leo Lindroos), Huussi (2011/ voittaja Yoshimasa Yamada), Kierrätysistuin (2010 Arttu Kuisma ja Janne Melajoki) ja Sauna (2009 Ville Hara ja Anu Puustinen). Päätuomareina ovat toimineet muun muassa Boris Berlin, Mikko Heikkinen, Alfredo Häberli, Sami Rintala ja Juha Leiviskä.

Lisätietoja:
Kilpailun sihteeri Timo Sairi, Aalto-yliopisto, puh. 040 582 6505, timo.sairi@aalto.fi

– Kyseessä on arkkitehtonisesti mielenkiintoinen hanke. Kaupunkikuvallisesti merkittävälle paikalle suunniteltava kulttuurirakennus on harvinainen ja haastava tehtävä arkkitehdille, ja kilpailu on jo herättänyt laajasti kansainvälistä kiinnostusta, sanoo rakennussuunnittelun professori Pirjo Sanaksenaho.

Käytännössä oheisohjelmatyö tarkoittaa erilaisia arkkitehtuuriaiheisia tapahtumia, kuten opiskelijaluentoja sekä yleisölle avoimia tilaisuuksia. Tilaisuuksissa pohditaan tulevaisuuden museolta vaadittavaa arkkitehtuuria niin käyttäjien odotusten kuin sosiaalisen ja teknologisen sekä taiteen kehityksen näkökulmasta.

Aalto-yliopistolle yhteistyö Guggenheim-säätiön kanssa tarjoaa mahdollisuuden saada kansainvälisiä arkkitehteja, kuten arkkitehtuurikilpailun juryn jäseniä ja muita asiantuntijoita luennoitsijoiksi.

– Haluamme olla mukana kiinnostavassa hankkeessa sekä luoda keskustelua ja mahdollisuuksia, jotka vievät arkkitehtuuria eteenpäin, jatkaa Sanaksenaho.

Aalto-yliopiston ja Guggenheim-säätiön arkkitehtuuritapahtumat tukevat arkkitehtiopiskelijoiden syyskuussa käynnistyvää Museum of the Future -kurssia. Kilpailujuryn jäsenet ja muut asiantuntijat luennoivat arkkitehtuurin laitoksen opiskelijoille syksyn aikana. Kurssilla opiskelijoiden tehtävänä on suunnitella uudenlainen museorakennus Helsinkiin.

Lisätiedot:
Professori Pirjo Sanaksenaho, pirjo.sanaksenaho@aalto.fi, p. 050 571 4900

Tuloksena syntyvä suurikokoinen, erilaisia abstrakteja arkkitehtonisia elementtejä yhdistelevä teos on kuin visuaalinen tarina, josta löytyy kiinnostavia yksityiskohtia niin arkkitehtuurista, taiteesta kuin tekniikastakin kiinnostuneille. Teos on liikkeeseen perustuva installaatio, joka muuttaa hienovaraisesti muotoaan koko Helsinki Design Weekin ajan.

Yliopiston algoritmisen arkkitehtuurin kurssien tarkoituksena ei ole vain oppia hyödyntämään uusia suunnittelumenetelmiä, vaan myös oppia aktiivisesti ymmärtämään niitä.

– Arkkitehtuuria on tänä päivänä mahdotonta kuvitella ilman digitaalisia suunnittelutyökaluja, jotka tehostavat työtä ja vähentävät virheitä. Ne myös mahdollistavat sellaisten ideoiden toteutuksen, jotka aiemmin olisivat olleet liian monimutkaisia ja kalliita toteutettaviksi, kertoo lehtori Kai Salmi.

Monialainen yhteistyö vie tietokonesuunnittelua eteenpäin

Press Play on jatkoa LEGO Groupin ja arkkitehtuurin laitoksen yhteistyölle. 2013 kevääseen huipentuneella Kinetic/Static -pilottikurssilla opiskelijoiden tehtävänä oli tuottaa algoritmeja, joiden toiminnan opiskelijat ymmärtäisivät perinpohjaisesti. Lopputuloksena algoritmien annettiin luoda suuria tornimaisia rakennelmia, jotka opiskelijat rakensivat LEGO palikoista.

– Yleensä leluiksi miellettävät Legot ovat varteenotettava työkalu kompleksisten suunnitteluongelmien nopeaan testaamiseen ja ratkontaan niin arkkitehtuurissa kuin muillakin aloilla, sanoo markkinointipäällikkö Irene Rissanen LEGO Groupista.

Press Play noudattaa Aalto-yliopiston keskeistä periaatetta rajat ylittävästä uutta luovasta yhteistyöstä. Teoksessa yhdistyy valtava määrä eri aloihin liittyviä haasteita aina rakenteellisesta kestävyydestä visuaaliseen selkeyteen. Siksi kurssille on otettu opiskelijoita niin arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin, uuden median, konetekniikan kuin teollisen muotoilun maisteriohjelmista. Rakentamisessa on tehty tiivistä yhteistyötä myös Aalto-yliopiston Mediakeskus Lumeen valaisun sekä konetekniikan laitoksen robotiikan ammattilaisten kanssa.

Press Play -teos on esillä Helsinki Design Weekin infopisteessä Kluuvin kauppakeskuksen näyteikkunassa 4.9. klo 11. alkaen aina 14.9. saakka, Aleksanterinkatu 9. Infopiste on avoinna arkisin klo 11-19, lauantaina klo 11-17 ja sunnuntaina klo 12-17. Teos on osa Helsinki Design Weekin ohjelmaa, ja se on tuotettu yhteistyössä LEGO Groupin ja Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kanssa.

Lisätiedot:

Lehtori Kai Salmi, p. 044 011 5522, kai.salmi@aalto.fi

Vuoden Aalto-teko osoitettiin professoreille Tapani Vuorinen, Kemian tekniikan korkeakoulu ja Pirjo Kääriäinen, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu kunnianosoituksena poikkitieteellisestä toiminnasta CHEMARTS-hankkeen luomisessa.

CHEMARTSin tavoitteena on ollut luoda uusia konsepteja tulevaisuuden biotaloudelle yhdistämällä muotoilua, brändiajattelua ja luonnonmateriaalitiedettä.  CHEMARTS-hankkeen ydin on muodostunut opiskelijaprojekteista, joista on syntynyt useita eri konsepteja, kuten väriä vaihtavat tekstiilit, suomalaisen selluloosan luksusbrändit ja kierrätettävät vaatteet uusiksi tuotteiksi 3D-tulostimella.

CHEMARTS-yhteistyö laajentui vuonna 2013 TEKES:n isoksi avaukseksi ”Design Driven Value Chains in the World of Cellulose”,  jossa on mukana neljä eri koulua Aalto-yliopistosta sekä VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto.

Kiasman ja Musiikkitalon välissä sijaitseva Kansalaistori on pilvisestä päivästä huolimatta täynnä väriä. Tokaluokkalaisten taideretki on houkutellut paikalle noin 3 900 koululaista opettajineen. Peliteemaiseen päivään kuuluu Kiasman ja taidekasvatuksen opiskelijoiden järjestämä taidepaja sekä Helsingin kaupunginorkesterin pelimusiikkikonsertti Musiikkitalossa.

Ensin on kuitenkin tehtävä Kiasma-monsterille pelikaverit. Erivärisille kankaille piirtyy kaikennäköisiä hahmoja: pyöreitä, kolmioita ja suorakaiteen muotoisia, yksisilmäisiä, terävähampaisia ja sarvekkaita, ihmisiä ja eläimiä.

Lapset ovat suunnitelleet pelikaverit etukäteen omassa koulussa. Mukaan tuodut luonnokset toimivat mallina askartelulle. Valmis hahmo kiinnitetään nippusiteillä luokan yhteiseen naruun, jonka Kiasman henkilökunta ripustaa museon pohjoispäätyyn. Yhdessä viirit muodostavat värikkään taideteoksen, suuren kaverijoukon.

– Toteutuksessa täytyi ottaa huomioon oppilaiden valtava määrä suhteessa siihen, että jokainen saisi luoda jotain omaa ja merkittävää, sanoo toista vuotta kuvataidekasvatusta opiskeleva Kaisa Sjövall.

Tänä vuonna taideretkeä edelsi ensimmäistä kertaa opastetut kierrokset, jotka järjestettiin Kiasmassa viime keväänä. Opiskelijoiden vetämille pelillisille monsterikierroksille osallistui kolmasosa taideretkipäivän koululaisista.

Mahdollisuus tutustua museotyön arkeen

Taideretkeä on tehty Kiasman ja Aalto ARTSin yhteistyönä vuodesta 2012 lähtien, jolloin ensimmäinen retkipäivä järjestettiin.

– Olemme halunneet tarjota taidekasvatuksen opiskelijoille mahdollisuuden päästä osalliseksi ison massatapahtuman organisointia, ja toisaalta saada taidelaitoksena tuoreita ideoita ja näkemyksiä alan opiskelijoilta. Työskentely ARTSin opiskelijoiden kanssa on aina ollut todella hedelmällistä, kertoo Kiasman tuottaja Maria Rantamaula.

– Mukavinta on ollut lapsille pidetyt opastukset, Kiasman toimintaan osallistuminen ja siellä työskentelevien ihmisten tapaaminen. Mikään ei ole tuntunut ylivoimaiselta vaan sopivan haastavalta, toisen vuoden kuvataidekasvatuksen opiskelija Annika Sohlman kuvaa kokemuksiaan.

Tokaluokkalaisten taideretki on osa Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmaa, ja sen toteuttamisessa ovat olleet mukana Opetusvirasto, Nykytaiteen museo Kiasma, Helsingin kaupunginorkesteri, Musiikkitalo sekä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Taidepajassa toteutettu teos on esillä Kiasman pohjoispäädyssä 7.9. saakka.

Teksti ja kuva: Noora Happonen

Satakuntalainen elinkeinoyhtiö Prizztech on ilmaissut kiinnostuksen mahdolliseen yhteistyöhön teknologiayritysten kuten Technip ja Outotec sekä Aalto-yliopiston välillä. Yritykset toivoisivat yhteistyön tuovan uutta tietoa, tutkimuksia ja ideoita ja tarjoaisivat vastavuoroisesti mahdollisuuden yhdistää opiskelun alojen todellisuuteen.

PUPAn myötä Aalto-yliopisto voi toteuttaa opetukseensa ja tutkimukseensa liittyvät projektit Satakunnan alueella. Ensi syksyn rahoituksen hakukierros on jo käynnistynyt. PUPAn kautta mikä tahansa Aallon koulun laitos, yksikkö tai ohjelma voi hakea tukea Porin ja Satakunnan alueella järjestettäville projekteille.

- Projektit voivat olla esimerkiksi kursseja, seminaareja tai taiteellista tuotantoa. Ne voivat olla Aallon yksikön yksin toteuttamia tai yhteistyössä jonkun alueellisen partnerin kanssa tehtyjä, kertoo tutkimuspäällikkö Taina Rajanti.

- PUPAlta voi hakea tukea muun muassa opiskelijaliikkuvuuteen kattamaan erityisesti opiskelijoiden matkat ja asumisen kustannukset, jatkaa Rajanti.

- Kokonaisia hankkeita PUPA ei rahoita vaan toimii alustana, jonka kautta hankkeita voi toteuttaa. Tarjoamme esimerkiksi tiloja, apua käytännön järjestelyihin tai yrityskumppanin hakuun, tukea seminaarin tai kenttätutkimusmatkan kuluihin, selittää Taina Rajanti.

Yhteistyö on jo startannut

Aalto-yliopiston taiteen laitoksen uusi maisteriohjelma ViCCA (Visual Culture and Contemporary Art) on suunnitellut jatkaa ensi syksynä yhteistyötä Porin kaupunkisuunnittelun kanssa.

- Toimintaan on kuulunut taiteellisia interventioita kaupunkitilaan, ja nyt viimeksi keväällä rakennettiin galleria julkiseen tilaan uudelle asuma-alueelle. Syksyllä on tarkoitus esitellä tuloksia sekä kaupunkisuunnittelulle että asukkaille, sanoo Rajanti.

Samantyyppisiä kaupunkitilaan liittyviä kokeiluja tullaan jatkamaan. Taiteen laitoksen kuratoinnin pääaineen (CuMMA) kanssa on tehty sopimus yhteistyöstä Porin taidemuseon kanssa. Myös arkkitehtuurin laitos on sopinut yhteistyöstä liittyen Porin asuntomessuihin 2018. Tulevaisuudessa PUPAn toimintaan halutaan mukaan myös toimijoita insinööri- ja meriteollisuudesta.

Lisätietoja:

Porin yksikön tutkimuspäällikkö Taina Rajanti, +358 50 3845662, taina.rajanti(at)aalto.fi
Professori Harri Laakso, +358 50 3090654, harri.laakso(at)aalto.fi
Professori Trevor Harris, +358 50 3416822, trevor.harris(at)aalto.fi

- Uudisrakennus on meille valtava mahdollisuus uudistua. Lähdimme osallistavan suunnittelun keinoin etsimään tilaratkaisuja, jotka tukevat toimintaamme ja strategiaamme nykyistä paremmin, kertoo uudishankkeen projektipäällikkö Tapio Koskinen.

Hankkeen tavoitteena oli suunnitella inspiroivia ja interaktiivisia työ- ja oppimisympäristöjä sekä tehostaa tilankäyttöä.

- Nykyisten tilojemme käyttöaste on alhainen, vain noin 20%, ja tämä on meille iso taloudellinen ja ekologinen kysymys. Meidän pitää myös pohtia, miten tilat tukisivat paremmin kohtaamisia ja monialaista yhteistyötä. Esimerkiksi opiskelijoilla on suuri tarve eri kokoisille ryhmätyö- ja projektitiloille, Koskinen jatkaa.

Konseptointityö toteutettiin yhteisölle avoimena prosessina, johon kuului työpajoja, ekskursio uusiin työympäristöihin sekä joukkoistamiskysely,  jonka avulla saatiin laajasti ideoita tilojen ja koko kampuksen kehittämiseen. Hankkeessa järjestettiin myös kaikille avoin työympäristöseminaari, johon kutsuttiin kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita kertomaan uusista työympäristöratkaisuista ja niihin liittyvästä tutkimuksesta. Lisäksi kaikki ARTSin laitosjohtajat ja osa palvelupäälliköistä haastateltiin. Hankkeen yhteydessä tehtiin myös opiskelijaprojekti, jossa tutkittiin käyttäjäprofiilien avulla opiskelijoiden päivän kulkua ja tilatarpeita kampuksella.

Uudet ratkaisut edistävät vuorovaikutusta

Työympäristöhankkeen lopputuloksena syntynyt tilaratkaisu on monitilakonsepti. Työpisteet sijaitsevat jaetuissa tiimitiloissa, mutta työtä on mahdollista tehdä myös monessa muussa paikassa. Tiimitiloja tukevat projektihuoneet, neuvottelutilat sekä vetäytymistilat, jotka palvelevat keskittymistä, henkilökohtaisia puheluita ja virtuaalineuvotteluja. Toimistotilojen sydän ovat kerrosten keskialueilla sijaitsevat työkahvilat, jotka tukevat eri ryhmien kohtaamista. Tutkijoille tarjotaan määräaikaiseen käyttöön varattavia työhuoneita, mikä lisää tilankäytön joustavuutta.

Konseptissa on huomioitu työn monipaikkaisuus, sillä toimisto on vain yksi työnteon paikoista. Työtä voidaan tehdä sähköisten viestintä- ja yhteistyövälineiden avul­la eri puolilla kampusta, kahviloissa, matkoilla ja kotona. Aalto ARTSin hankkeessa käyttäjät jaettiin liikkuvuuden perusteella kolmeen ryhmään: ankkureihin, kampusliikkuviin ja liikkuviin. Näille ryhmille tarjotaan työn luonteen perusteella nimettyjä tai jaettuja työpisteitä.

Tulevissa tiloissa on tärkeää miettiä yksiköiden sijoittuminen niin, että se edistää eri alojen vuorovaikutusta ja satunnaisia kohtaamisia.

- Aalto ARTSin uusi toimistokonsepti on rohkea avaus koko suomalaisella yliopistokentällä, sanoo Aalto-yliopiston työympäristöpäällikkö Päivi Hietanen.

- Joustavaa työtä tukevat monitilaratkaisut ovat viime vuosina yleistyneet yksityisellä ja julkisella sektorilla, ja nyt tämä ajattelu jalkautuu myös yliopistomaailmaan. Aalto ARTSin konsepti tukee Aallon tavoitetta toimia edelläkävijänä uusissa työ- ja oppimisympäristöratkaisuissa.

Konseptin mukaiset ratkaisut on tarkoitus toteuttaa tulevaisuudessa korkeakoulun uudisrakennukseen sekä Aalto ARTSin muihin Otaniemen toimipisteisiin. Koulun dekaani Anna Valtonen kertoo, että dekaanin yksikkö pilotoi konseptin mukaista työympäristöä. Koetoimisto toteutetaan vuoden 2014 aikana Arabian kampukselle ja sen käytöstä saatuja kokemuksia hyödynnetään konseptin jatkokehittämisessä ja uudisrakennuksen suunnittelussa. Pilottitoimiston projektipäällikkönä toimii Esmi Santamäki ja sisustussuunnittelusta vastaa Antti Rouhunkoski. Henkilöstö otetaan hankkeeseen mukaan.

Työympäristöhankkeen tilaajana toimi Aalto-yliopistokiinteistöt Oy, ja se liittyy RYM Oy:n Tekes-hankkeeseen. Konsulttina työssä toimi Workspace Oy, ja joukkoistamiskyselystä vastasi ThinkIf Oy.

Lue lisää:

Toimistotilaraportti

Opiskelijaprojektin raportti

Miltä näyttää Otaniemi vuonna 2030? Tätä kysymystä kolmisensataa arkkitehti- ja insinööriopiskelijaa lähti yhdessä ratkomaan ensimmäistä kertaa järjestetyllä ARTS + ENG -projektikurssilla. Kuuden viikon aherruksen tuloksena syntyi kekseliäitä ja yllättäviäkin ideoita, joita ryhmät esittelivät 32 planssin voimin Dipolissa 22. toukokuuta.

- Juttelin tuossa opiskelijoiden kanssa, ja he kaikki olivat kauhean ylpeitä töistään, iloitsi rakennustekniikan laitoksen johtaja, professori Juha Paavola, joka oli ideoinut kurssin yhdessä yliopisto-opettaja Saija Hollmén kanssa. Paavola painotti, että eri alojen osaajien tulisi päästä työskentelemään yhdessä mahdollisimman varhain.

- Se on avain menestykseen. Ryhmässä oleminen auttaa myös oman osaamisen myymistä, kun voi taitojensa ohella tarjota projekteihin myös muiden ammattitaitoa.

Yhdessä tekemisen etuja kehuivat myös opiskelijat.

- Meille valkeni, mitä kaikkea voikaan tehdä, Graaliksi nimetyn tornitalon mallia esitelleet Juho Ylén (vas.), Lassi Vuorela ja Antti Korhonen kertoivat innoissaan.

- Ryhmämme halusi suunnitella Otaniemen arkkitehtuurin arvoisen rakennuksen. Arkkitehdit visioivat ja me insinöörit pohdimme toteuttamistapoja. Rakennusmaan puutteen, suojellun ympäristön ja Natura-alueen vuoksi tornitalo pitää rakentaa merelle, kallioperään ulottuvalle anturalle. Torniin voisi tulla konferenssitiloja, toimistoja ja ylös upea kahvila opiskelijoiden käyttöön.

Pelko pois!

Rakennustekniikan ja arkkitehtuurin lisäksi kampusta suunniteltiin myös joustavien asumisratkaisujen sekä energian, ympäristön, yhdyskunnan ja infrastruktuurien näkökulmasta. Monet töistä keskittyivät arkisiin kysymyksiin, kuten liikkumiseen ja jätehuoltoon.  Romuksi ristityssä suunnitelmassa oli ratkaistu molemmat.

- Autottomalla kampuksella liikkuva automaattijuna kuljettaisi sekä ihmisiä että jätteitä, Nora Saarinen ja Lari Tuominen selittivät ja kertoivat ryhmän yhteistyön sujuneen sutjakkaasti.

- Oli tosi kiva tutustua uusiin ihmisiin, he kiittelivät.

Yhdessä tekemisen merkitystä korosti myös puurakentamisen professori Pekka Heikkinen.

- Hyvä projekti perustuu hyville yhteistyökumppaneille ja opiskelijoiden väliselle yhteistyölle. Vastuu oppimisesta on opiskelijoilla itsellään. Hyvän opiskelijan tunnistaa siitä, että hän tekee enemmän kuin lupaa ja tuo projektiin yllättäviä näkökulmia. Onnistumisen edellytys on lupa epäonnistua, eli pelko pois!, hän rohkaisi.

Projektinhallintaa ja esitystaitoja

ENG-A1002 ARTS-ENG-projektikurssi oli suunnattu ensimmäisen vuoden opiskelijoille ja näyttelyssä esitelty lopputulos ei ollut pääasia vaan yhdessä ideoiminen ja tekeminen. Kurssille ilmoittautui yli 300 opiskelijaa.

- Projektityökurssin tarkoituksena on opettaa ryhmädynamiikkaa, projektinhallintaa, kirjallista ja suullista esitystaitoa. Nämä ovat asioita, joita arvostelussa eniten painotetaan, kertoi kurssin vastuuopettaja Lauri Salokangas.

Kurssin vastuuopettajana toimi Lauri Salokangas ja  suunnittelutyhmän jäseninä Jukka Paatero (ENE), Panu Kiviluoma (KJR), Markku Kuuva, Hannu  Hirsi, Helena Mälkki, Tommi Mikkola ja Päivi Väisänen. Kurssin koordinaattoreina toimivat Emmi Ollila, Risto Syrjä ja Linda Cairenius.

Kuvissa olevien projektöiden ryhmät:

GRAALI: Juho Ylen, Lassi Vuorela, Valerya Pulko, Maija Joensuu, Krista Antila, Emmi Silfverberg, Antti Korhonen, Pauli Lohi, Mikke Suominen.

Romu: Lari Tuominen, Nora Saarinen, Petra Pikkarainen, Joona Wetterstrand, Felix Hallikainen, Sarianna Sipola, Eero Kujanen, Marika Melander, Maria Kosonen, Rosa Haukkovaara.

– Kuin joulu olisi tullut, kuvailee kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Kaupunkiakatemian käynnistymistä.

– Meillä on Helsingin yliopistossa valtava määrä kaupunkitutkimusta, mutta akateeminen viisaus on erillään yksittäisissä oppiaineissa, jolloin näkökulma jää väistämättä kapeaksi. Kaupunkiakatemia on upea alku alan monitieteiselle yhteistyölle.

Historiallisesti kaupunkitutkijoiden ja kaupunkisuunnittelijoiden välinen suhde on ollut ristiriitainen, toteaa arkkitehtuurin laitoksen johtaja, professori Antti Ahlava Aalto-yliopistosta:

– Suunnittelijat ovat usein sitä mieltä, että kaupunkitutkijat osaavat kertoa vain, mitä historiassa olisi pitänyt tehdä toisin ja tekevät kivoja analyysejä nykytilasta – mutta kun kehitetään jotain uutta, eihän niistä humanisteista ole apua! Kaupunkitutkijat puolestaan tuumivat, että suunnittelu on meillä takapajuista, pohjautuu aikansa eläneeseen käsitykseen urbanismista, eikä kuuntele asukkaita.

Tämänkaltaiset viestit kirittivät yliopistojen rehtoreita toimenpiteisiin. Helsingin yliopisto perusti Kaupunkiakatemian viime vuoden toukokuussa ja Aalto liittyi siihen. Uusi sivuainekokonaisuus alkaa tänä syksynä.

Tavoitteena on vastata kaupungistumisen aiheuttamiin monimutkaisiin ongelmiin luomalla siltoja kaupunkitutkimuksen, -suunnittelun ja muotoilun välille sekä lisätä alan tulevien asiantuntijoiden keskinäistä ymmärrystä ja vuorovaikutusta.

Yhteisten tutkimushankkeiden lisäksi rakennetaan yhteistä opetusta. Opiskelijoille tarjotaan kursseja sosiologiasta, maantieteestä, ympäristötieteistä, maankäyttötieteistä, arkkitehtuurista ja muotoilusta.

Sivuainekokonaisuuden laajuus on 15–25 opintopistettä ja se on tarkoitettu erityisesti toisen ja kolmannen vuoden kandidaattiopiskelijoille.

Hakuaika päättyi 15. toukokuuta, ja hakijoita oli huomattavasti enemmän kuin voidaan ottaa mukaan.

– Ensimmäisenä vuonna mukaan pääsee kaikkiaan vain 40 opiskelijaa, joten en esimerkiksi itse saa vielä ilmoittautua mukaan, vaikka kovasti haluaisin, kertoo Mari Vaattovaara.

Aalto-yliopistossa Kaupunkiakatemia on osa strategista painopistealuetta Ihmislähtöinen elinympäristö, jota vetää Antti Ahlava.

– Sen sijaan, että olisimme vain perustaneet uuden organisaation, nimittäneet sille johtajan, ohjausryhmän ja erilaisia alaryhmiä, halusimme heti ryhtyä työhön hands-on. Omat odotukseni ovat korkealla. Tästä ei voi seurata muuta kuin kvanttihyppäys uudelle tasolle!

Arkkitehtiopiskelijat tarttuivat tähän haasteeseen ja lähtivät suunnittelemaan siirrettäviä kouluja. Yhdessä Espoon kaupungin kanssa toteutetun kurssin tuloksista pääsevät nauttimaan oikeasti koululaiset.

- Kätevin ratkaisu väistötiloiksi on usein pystyttää olemassa olevan koulun kentälle niin sanottu parakkikoulu, jolloin oppilaiden koulumatkat eivät muutu ja koulunkäyntiä voidaan jatkaa tutussa miljöössä keskeytyksettä varsinaisen koulun korjaustöiden ajan, taustoittaa rakennussuunnittelun professori Pirjo Sanaksenaho.

Parakkikouluja onkin toteutettu jo ympäri Suomea, mutta siirrettävien koulurakennusten suunnitteluun ei ole toistaiseksi juurikaan panostettu. Public Building Studio -kurssin aikana tutkittiin erityisesti uusia oppimisen tiloja.

- Opetusmenetelmät ovat nykyään interaktiivisia ja opetustiloilta vaaditaan joustavuutta ja erilaisia kalustusmahdollisuuksia. Tämä on otettava huomioon myös siirrettävien koulujen suunnittelussa ja toteutuksessa, kertoo Sanaksenaho.

Espoon talonrakennusosasto saa käyttöönsä arkkitehtikurssin aikana syntyneet oppilastyöt. Espooseen opiskelijat ovat suunnitelleet modulaarisen yläkoulun Viherlaakson koulun kentälle, sekä samoista elementeistä on suunniteltu myös toinen, vähän pienempi koulu alakoulun käyttöön Kirstin koulun viereen Suvelaan.

Lopputuloksena syntyi 13 vaihtoehtoista suunnitelmaa modulaariseksi, siirrettäväksi kouluksi. Viisi eri suunnitelmaa siirrettävistä kouluista on esillä nyt Saksan Hampurissa Schulbau-messuilla 13.–14. toukokuuta. Mukana ovat Niko Cederlöfin, Leo Lindroosin, Maija Parviaisen, Antti Soinin ja Kia Taegenin työt. Messuilla pääsee tutustumaan myös saksalaisen Hafen City Universityn arkkitehtiopiskelijoiden koulusuunnitelmiin.

Public Building Studio -kurssi on toteutettu yhdessä Insinööritieteiden korkeakoulun rakennetekniikan laitoksen kanssa. Erilaisia näkökulmia suunnittelutyöhön on tuonut myös opiskelijoiden erilaiset kulttuuriset taustat. Kurssille on osallistunut opiskelijoita neljästä eri maasta. Aalto-yliopiston professoreiden ja opettajien lisäksi mukana on ollut asiantuntijoita Espoon kaupungilta ja Helsingin yliopistosta.

Lisätietoja:

Professori Pirjo Sanaksenaho, p. +358 50 5714900, pirjo.sanaksenaho@aalto.fi

Messujen kotisivut ja ohjelma löytyvät täältä: http://www.schulbau-messe.de/de/

Arkkitehtuurin Wood Program -opiskelijat suunnittelevat ja rakensivat Millenium-paviljonkiin sisääntuloportin. Kilpailun voittanut Kierre ilmentää hienosti suomalaista puuosaamista sekä puun käyttöä arkkitehtonisena rakennusaineena. Rakenne on toteutettu yhdessä Metsä Groupin kanssa.

Tekniikan Akatemian (TAF) järjestämän suurtapahtuman päänäyttämönä toimii yli 1 500 neliön kokoinen Millennium-paviljonki, johon opiskelijat rakensivat Metsä Woodin Kerto^®- ja vanerituotteista näyttävän sisääntulon. Lisäksi portin perustana toimii Metsä Woodin terassituotteista rakennettu alusta.

- Kierre ei ole helppo rakenne, mutta se kuvaa hyvin puurakentamisen nykytekniikan mahdollisuuksia. Haastavien rakenteiden toteuttamisessa avainkysymys on laadukkaiden tuotteiden lisäksi osaaminen rakentamisen kaikissa vaiheissa suunnittelusta työstöön ja kokoamiseen. Kierteen tapainen projekti antaa hyvän mahdollisuuden arkkitehtiopiskelijoille uuden oppimiseen ja puun käytön mahdollisuuksien testaamiseen, puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen kommentoi. 

Kierre-portin toteutus alkoi ideakilpailulla, jonka jälkeen voittajaidea jalostettiin ryhmätyönä suunnitelmaksi, jossa huomioitiin myös tarkasti rakenteen toteutusmahdollisuudet. Metsä Woodin Kerto^®-tuotteista ja pitkistä koivuvanereista löytyi sopiva ratkaisu haastavien portin osien valmistukseen. Yhteen liitettävien puuosien työstäminen on tarkkaa työtä, ja se asettaa tarkat vaatimukset myös käytetyille puumateriaaleille. 

Opiskelijat ovat mukana Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen järjestämässä Wood Program -koulutusohjelmassa, jonka tarkoituksena on syventää opiskelijoiden osaamista puurakentamisessa. Vuosittain järjestettävälle kurssille valittiin 15 opiskelijaa kymmenestä eri maasta, ja he ovat vuodenmittaisen kurssin aikana perehtyneet puurakentamiseen aina metsästä puun eri työstömenetelmiin ja suurten puurakennushankkeiden toteuttamiseen saakka.  

Lähde: Metsä Group/Metsä Wood

Lisätietoja:
Pekka Heikkinen, puuarkkitehtuurin professori, Aalto-yliopisto, puh. 050 377 3786

Aalto-yliopiston Wood Program -ohjelma: www.woodprogram.fi

http://kierrepavilion.wordpress.com/ 

http://taf.fi/tapahtumat/millennium-paviljonki/