Puun tunteva arkkitehti ihailee hirsimökkejä
02.04.2014
Esi-isämme rakensivat niukoilla resursseilla kestäviä koteja. Suomeen kotiutunut japanilaisarkkitehti tutkii, mitä voimme heiltä oppia.
Sen piti olla vain vuoden visiitti, mutta toisin kävi. Japanissa arkkitehdiksi valmistunut Atsushi Takano tuli Otaniemeen puurakentamisen intensiivikurssille viisi vuotta sitten – ja on täällä vieläkin.
”Kurssin jälkeen aloin kaivata lisätietoa puusta materiaalitieteen näkökulmasta. Pääsin opiskelemaan puunjalostustekniikan laitokselle, jossa minulla oli onni työskennellä professori Matti Kairin ja professori Stefan Winterin kanssa puurakentamiseen liittyvien ympäristökysymysten parissa. Valmistuttuani diplomi-insinööriksi minulla oli siis jo kolme erikoisalaa: arkkitehtuuri, puun materiaalitiede ja ympäristötiede. Niiden yhdistäminen tuntui hyvältä idealta, ja niin aloin tehdä väitöskirjaa”, hän kertoo hymyillen.
Oppia perinnerakentamisesta
Väitöstutkimuksessaan Atsushi Takano haluaa selvittää, millainen talon rakenne on ympäristönäkökulmasta paras vaihtoehto. Erityisesti häntä kiinnostavat perinteiset kansanrakennukset Suomessa ja Japanissa. Niiden mallin pohjalta hän haluaa kehittää ympäristön kannalta kestävän ja kylmään ilmastoon sopivan massiivihirsirakenteen.
”Olen tutkinut perinteisiä rakennustapoja sekä Hokkaidossa että Helsingissä. Molemmissa paikoissa ihmiset ovat olosuhteiden pakosta oppineet rakentamaan kylmään ilmastoon sopivia koteja läheltä saatavista materiaaleista, energiatehokkaasti ja ilman hienoa teknologiaa. Uskon, että perinteisissä suomalaisissa hirsimökeissä ja japanilaisissa Chise-rakennuksissa on paljon sellaista, josta voimme oppia nykyaikanakin.”
Kylmässä ilmastossa suurimpia asumiseen vaikuttavia tekijöitä on kotien lämmitys. Perinteisissä hirsimökeissä ja Chiseissä rakennuksen lämpimänä pysymistä edistävät muun muassa yksinkertainen muoto, niukka ilmanvaihto ja lämpöä varastoiva rakennusmateriaali. Lämmön lisäksi puulla on myös kyky varastoida ja luovuttaa kosteutta.
”Sisäilman laadun ja asumismukavuuden kannalta se on mainio ominaisuus”, Atsushi Takano selittää.
Uudenlaista kaupunkiasumista
Väitöstutkimuksen lisäksi Atsushi Takano työskentelee arkkitehtuurin laitoksen vetämässä townhouse-projektissa. Sen tarkoituksena on kehittää Keski-Euroopassa yleisen asumismuodon pohjalta Suomeen sopivia uusia talotyyppejä, jotka ovat sekä energiatehokkaita että edullisia rakentaa.
”Ympäristön lisäksi meitä kiinnostavat myös taloudelliset ja sosiaaliset kysymykset; se, miten ihmiset kokevat kotinsa. Suomalaisessa townhousessa tiiviis asuminen yhdistyykin yksilöllisyyteen ja yksityisyyteen. Projektin pohjalta voimme tarjota sidosryhmille, kuten rakennusyrityksille ja Helsingin kaupungille suuntaviivat uusien alueiden rakentamisen tueksi”, Atshushi Takano toivoo.
Teksti Minna Hölttä, kuvat Minna Hölttä ja Atsushi Takano.